Majehenpyydämizes opastuu inarinsaamie paremin kui kluasas

Saamilasalovehen opastuskeskuksen inarinsaamin kielen da kul’tuuran opastujat  opastutah kieldy käytändän kalastuskursien avul. Opastui Eine Kankaan mieles tämä on hyvä taba opastua kieldy.  Kieldy voi hyvin opastua majehtu pyydämäl, sen ollah huomattu Saamilasalovehen opastuskeskuksen inarinsaamin kielen da kul’tuuran opastujat. Heil on kolme kalastuskursia 40 opastusnedälin opastuskogonazuos. Yksi niilöis on majehenpyydökursi. Uvvet sanat tartutah ruadamizen välis Eine… Luve ielleh Majehenpyydämizes opastuu inarinsaamie paremin kui kluasas

Kuibo kielellizet oigevukset todevutah Suomes?

Internetas voibi ottua ozua kyselendäh da ezittiä mielii kielellizien oigevuksien todevumizes Suomes. Kyzymykset koskietahes ezimerkikse oman kielen käyttyö konzu kävväh dieloloi spruavimah virguniekkoin kel, kieliatmosfierua, sego kielellizien oigevuksien todevumistu sotsiali- da tervehyönhoijos. Vastavuksii käytetäh halličuksen kielizakonanluadimizen sobivuttamistu koskijan kerdomuksen tagaperäainehistonnu. Kerdomus annetah parluamentale vuvvennu 2017. Kerdomukses käzitelläh kielizakonanluadimizen sobivuttamistu, kielellizien oigevuksien todevumistu, muan kieliololoi dai… Luve ielleh Kuibo kielellizet oigevukset todevutah Suomes?

Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Piäkirjutus 1/2015 Nevvostoliitos oli vuozinnu 1970–1982 seizavuksen aigukauzi. Silloi oli puolovehjohtajannu Leonid Brežnev. Seizavuksen aigukauzi merkičči, ku kai kehitys hilleni, azettui i väheni. Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas seizavuksen aigukauzi algoi toven tevol konstitutsiiuvvistuksen tulduu voimah 1.3.2000. Hot konstitutsies mainitah erikseh erähii rahvahallizii vähembistölöi kui saamilazet da čiganat dai tunnustetah muuloingi vähembistölöin oigevuot omah kieleh i… Luve ielleh Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Piäkirjutus 3/2015 Ozutahes, ku Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu roihes nygöi vaigiembakse, luguh ottamattah ruočinkielizien ”hyvin varustettuu linnua”. Sidä ei varaita nimi, enne kaikkie ku kielizakonanluajindan kehittämine da virguniekkuohjavoin kohendamine on menestytty kogonah jiätyttämäh riippumattah sit, min värine halličus on vallas. Nämmis ololois ei luajita välttämättäh tarvittavii uvvistuksii muuloile kodimaizile vähembistölöile. Talovus on tiettäväine toine perusteh,… Luve ielleh Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Opastushalličus otti käyttöh sežo karjalan kielen mallikirjaimet

KKS:n jäsen Markku Ylönen ezitti seurale kezäl, ku karjalan kirjaimikko pidäs suaha kerale uvvistettuloih opastuspluanoih. Seura luadigi ezityksen opastushalličuksele, ga suai kieldovastavuksen.  Syvyskuun allus nämmis dielolois huoldu pidäi opastussovetniekku yhtelläh pakiči kirjaimikon virraston käyttöh. Duumannu oli käyttiä kirjaimikkuo opastusmaterjualan luajindas. Tämän nedälin allus KKS:le viettih enzimäine versii karjalan kielen mallikirjaimis. Opastushalličuksen kirjaimikko levitettih  terväh someči… Luve ielleh Opastushalličus otti käyttöh sežo karjalan kielen mallikirjaimet

Digitualizii kirjoi Finnas

Kanzalliskirjasto on jullannuh uuzii digitualizeh muodoh  muutettuloi karjalankielizii kirjoi kaikkiedah 25 kappalehtu. Nämmih i muuloihgi digitualizih kirjoih piäzöy tunnustumah kanzalliskirjaston Finnas, kudamas on Fenno-Ugrica ainehisto. Fenno-Ugricas on yli 200 000 sivuu erilazii tekstoi. Digitualizeh muodoh on muutettu kirjutuksii ezimerkikse mordvoin, permiläzien, mariloin, obinugrilazien, baltiekkumerensuomelazien, saamilazien i samojedien kielikse. Ainehisto on enimyölleh kirjukielien lujenemiskavvel, 1920 – 1930-luguloil… Luve ielleh Digitualizii kirjoi Finnas

Saamilaspygälien hävittämine kuohutti tundehii

Piälinnualovehen saamilasjärjestön City-Sámit ry:n paginanvedäi i meččhalličuksen saaminkieline tiijottai Pentti Pieski da yhtistyksen varapaginanvedäi Juho Keva otettih ozua enzimäsarren Helsingis järjestettyh kerähmöh, kudamas paistih meččyhalličuszakonuvvistukses. Kerähmöh ei oldu kučuttu saamilazien edustajii, a sit huolimattah City-Sámit tuli kerale. Pieski kritikuiči paginvuorossah kerähmös jyrkäh mua- da meččytalovusministerstvan piätösty hävittiä meččyhalličuszakonan eskiizas saamilazien kodialovehen spetspiätökset, kui kiellon heikondua… Luve ielleh Saamilaspygälien hävittämine kuohutti tundehii

Europan Nevvoston uuzi raportu Norvegien vähembistökielien tilandehes

Europan Nevvosto on vaste vai jullannuh raportan, kudamas kritikuijah sidä kui Norveegies todevutetah Europan alovehellizien kielien libo vähembistökielien peruskirjua. Kriitiekkukomitietan mieles myödästy on se midä jälgimäzinny vuozinnu on ruattu vähembistökielien stuatusan kohendamizekse, a yhtelläh komitiettu kehoittau Norveegien virguniekkoi ottuakseh vie enämbän toimenpidoloih Luulajansaamin, suvisaamin, kveeninkielen da suomen kannattamizen liziämizekse opastandas. Virguniekoil pidäy sežo lujendua kveenin… Luve ielleh Europan Nevvoston uuzi raportu Norvegien vähembistökielien tilandehes

”Minuu kazvatti sugupolvi, kudai huijusteli omassah kul’tuurua” – Tanja Sanila tahtou luadie kolttasaamin kul’tuuras verevän

Kolttasaamilazien enzimäine naispuoline luottamusmies Tanja Sanila huavuau nostua omassah huijustellun da tirpannuon kul’tuuran kukoistukseh. Lapin syväinmualoil on yksi Suomen čomimis čuururannois. Vuarat da tundurit sinerdetäh horizontas. Tanja Sanila tahtou ozuttua kohtan. Eihäi vuottas, ku muga pohjazes, Anaran Čevetjärvel avavunnus nengoine randuruaju. Tiä nägyy muudugi yllättäjiä – Sanila iče. Sanila, 36, on pionieru. Häi on enzimäzii… Luve ielleh ”Minuu kazvatti sugupolvi, kudai huijusteli omassah kul’tuurua” – Tanja Sanila tahtou luadie kolttasaamin kul’tuuras verevän

Mindäh Pohjas-Karjalas jatkujah täydyy Karjalan kul’tuuran da kielen vastustajii?

Pertti Lampi  Olen olluh keral monis kul’tuuruhankehis Pohjas-Karjalas vuvves 1978 suate. Bomban kul’tuuru- da teatrutoimindal oli monii arvovaldazii tugijoi ainos guvernuatoroi da ministroi myöte. Vastustajii täydyi sežo kogo aijan. Monet virguniekat, muanitsipal’noipoliitikat, dengufondien edustajat, toimittajat da järjestöt ollah oldu edujoukkolois vastustamas monii hankehii. Jo 1980-luvul selgeni, ku nämmien puolien kohtal kyzymys oli sit, ku muijalpäi… Luve ielleh Mindäh Pohjas-Karjalas jatkujah täydyy Karjalan kul’tuuran da kielen vastustajii?