Europan ristikanzanoigevussuudo on ruvennuh tutkimah Ven’an ruadoloi Krimal

Ukrainu viärittäy Ven’ua tovellizis ristikanzanoigevusrikkomuksis.   Ven’a käytti Kriman okupatsies tunnustuksettominnu liikkunuzii spetsial’noijoukkoloi, kudamii Ukrainas ruvettih sanomah ”vihandoikse miehikse”. Maxim Shipenkov / EPA / Yle   Europan ristikanzanoigevussuudo on ruvennuh käzittelemäh Ukrainan työttylöi žualoboi Ven’an ristikanzanoigevusrikkomizis Krimal. Europan ristikanzoinoigevussuvvon suurel ozastol (Grand Chamber) pidi algua kuulemizet dielos jo tuhukuus, ga käzittelyy eistettih edehpäi ihan odvavai.… Luve ielleh Europan ristikanzanoigevussuudo on ruvennuh tutkimah Ven’an ruadoloi Krimal

Udmurtielaine 79-vuodine sociolougu Albert Razin tapoi ičen poltamal – pidi hommua oman muamankielen puoles

Razin sanoi julgi, ku voi kuolta tänäpäi, kuoltaneh kieli da kul’tuuru huomei. Udmurtien yliopiston humanistizen instituutan johtai da arvostettu sotsiolougu Albert Razin polti ičen egläi huondeksel Udmurtien piälinnas Iževskas, sanellah alovehellizet verkolehtet. Silminnägijöin mugah Albert Razin sytytti ičen keskel yhten miehen manifestatsiedu, kudai hänel oli Iževskan hallindodvorčan ies. Hänen vieres oli kaksi plakuattua. Toizes lugi:… Luve ielleh Udmurtielaine 79-vuodine sociolougu Albert Razin tapoi ičen poltamal – pidi hommua oman muamankielen puoles

Tervehtulemua Paginpertih!

No, midä ristikanzat? Olettogo midätah unohtannuh? Paginperti yksikai jatkuu sygyzyl. Ku kentahto ei tahtone nämii viestii lugie, sit kerras kirjutakkua minul. Yksikai tulgua čuajule-koufeile da paginale Jovensuun Paginpertih pyhänpiän 15. syvyskuudu 17 aigah! Paginperti roih avvoi kaksi čuassuu da salbavuu 19 aigah. Myö kuundelemmo Santtu Karhun uuttu diskua ”Elektrosampo” da pagizemmo kezän kuulumizii. Kai karjalan… Luve ielleh Tervehtulemua Paginpertih!

Lauri Luukkozel piäzi ilmah jo kolmas runokirju

Nämmii uuziigi runoloi kirjuttajes tahton kaikile kerduo vaiku sinus, gu syväin nengalei käsköy. Lauri Luukkozen kolmas runotevos Gul’aičen kylän juamal on keräilemy haikurunuo. Kirjas on sežo kuuzitostu tankurunuo.   Luukkozen runoloin tunnelmu on abien kaunis. Mennyön, tämän kodvazen da tulien keskeine vuoropagin on herky. Täs ollah suvaičus, kaibavus, yksinäžys, luondo da lähitovelližus.   Verstaičendan da… Luve ielleh Lauri Luukkozel piäzi ilmah jo kolmas runokirju

Jiähähgo kimalehet kofejinukoukkuh?

Niinipuuloin alle langennuzien kimalehien arbaitus on pannuh tutkijoi ajattelemah vuozikymmenien aigua.   Kuolluttu libo kuolijua kimalehtu ‒ ei jo eräs vaiku kymmenii, daže sadoi. Da läs poikkevuksettah tiettylöin linnuniinipuuloin al. Loppukezän joukkokuolendoi on opittu sellittiä myrkylöil, ravingon puuttehel da lajile ominazel ičenviendäl, ga kai piätösyritykset ollah jiädy vajaikse. Uuzimas teories toinah on sellityksen avain.  … Luve ielleh Jiähähgo kimalehet kofejinukoukkuh?

Terroristakse pandu meeru sai turvupaikan Suomes

Turtsiespäi Suomeh da muijale Europan Liittoh tulijoin turvupaikanpakiččijoin miäry kazvau.   Serhat Eskikurt, alovehelline poliitikku da roinduperiä myöte kurdu, on yksi sadois Turtsien kanzalazis, kudamat ollah pakittu turvupaikkua Suomes mennyt vuozinnu.   Eskikurt sai turvupaikan kezäl 2018. Häi ruadoi Päivännouzu-Turtsies olijan Karaҫobanan kunnan toizennu meerannu, konzu valdivo piätti eroittua kymmenii DBP-puolovehtu evustajii meeroi, kudamat kannatetah… Luve ielleh Terroristakse pandu meeru sai turvupaikan Suomes

Kuinpa hyvin tunnuššat luonnonkukkie ta kašvija?

Tänä vuotena kešä tuli niityllä tavallista aikasemmin. Monien kašvien kukinta alko pari netälie ennein tavallista. Ympärihis meitä kašvau ta kukkiu monta monituista kašvie, ka harva ristikanša tietäy kaikkien kašvien nimet. A kuinpa hyvin šie tunnuššat luonnonkukkie ta -kašvija? Vaštua täh lyhyččäiseh kyšelyh: https://forms.gle/bqxkS8c8bvKAFVf67 Kiännöš: Irma Aleksejeva Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10217224 Kuvat: Pixabay ta Plantarium

Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Sevettijärvellä pruaznuidih nedäli tagaperin suovattana koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispäiviä. On männyn 70 vuotta siidä, kun toizen muailmanvoinan jälgeh omat koit mänettänyöt koltansaamelazet jälgimäin piästih elämäh uuzih kodiloih. Tuaksi oli jiänyn vuozie kestänyt voinan da evakossa olennan aiga. Nämä vuozikymmenet ei ainos olla oldu hyvät koltansaamelazilla. Oman kodialovehen jättämine jätti jälgeh äijän traumua, da suomelaistamizen… Luve ielleh Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Uvvet toimipaikat svätitäh pyhänpiän

Arhijepiskopan kansel’uarien uvvet toimipaikat svätitäh huomei, konzu pruaznuijah sežo kirikkövuvven alguu. 1.9.on ližäkse patriarhan blahoslovittu luonnon päivy. Pivon allukse on vienpyhitys da sit arhijepiskoppu blahosloviu sežo rezidentsien i kansel’uarien. Tämän jälgeh on vuoros skripkukonsertu da yhtesolendua. Lähteh: Pastoru Lasarus Jalonen

Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Kanšallisešša geenivarakokoelmašša šäilytetäh paikallisien omenalajien dna-tiijot ta istorija. Ähtäriläispuun šiemen šuatih laukunkantajilta läheš 120 vuotta takaperin. Ähtärin Rämälänkyläššä šijoutujan Kortteisen šukutalon pihapiirin keškipisteh on noin 120-vuotini omenapuu. Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietäy kertuo, jotta omenapuun on issuttan hänen ämmöh Hilma Kortteinen, kumpani tuli taloh emännäkši 1800-1900-lukujen vaihtehešša. Ämmö oli šuanun tahi oštan omenoja kylällä kiertäjiltä… Luve ielleh Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu