Uuzi kalenduaru on piäzemäs ilmah

Vuvven 2018 Karjalaine kalenduaru piäzöy ilmah 6.päivy kylmykuudu. Kalenduaran tiemannu on E.V.Ahtian 150-pruazniekkuvuozi. Edvard Vilhelm Ahtia, vuodeh 1892 suate Starck, roih ruočinkielizeh pereheh 12.11.1867 Dragsvikas. Häi rodih innokas karjalan kielen tutkii, kehittäi da eziboruiččii, kudaman piämiäry oli kehittiä karjalale oma, anukselazih murdehih perustui kirjukieli. Hänen omassah ezitysty kirjukielekse yhtelläh ei hyväksytty 1930-luvun ennakkomielizis ololois, vaiku… Luve ielleh Uuzi kalenduaru on piäzemäs ilmah

Koin blahoslovindu -kirju piäzi ilmah

Karjalan Kielen Seuru on tänäpäi jullannuh pravoslaunoin Koin blahoslovindu -kirjan. Kiännösruavon on luadinuh arhijepiskoppu Leo da verstaičendan Tuovi Laine. Pravoslaunoidu kirjallizuttu on jullattu ylen vähä kodiperäzel rahvahallizel vähembistökielel. Nygöi tilandeh on paranemas, konzu valdivovaldu on hyväksynnyh karjalan kielen da kul’tuuran elvytysohjelman. Kirjoi da tekstoi voijah jullata valdivon tuvel äijiä endisty enämbän. Jo sygyzyl 2016 piäzi… Luve ielleh Koin blahoslovindu -kirju piäzi ilmah

Tiedodouhturinväitös rajakarjalazien sugunimis

FL Outi Patronen väittelöy tiedodouhturikse 30.10.2017 Helsingin yliopiston piärakendukses (Fabianinkatu 33) zualas 5, aigua 12.00. Patrosen väitöskirjan aiheh on ”Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925”. Opponentannu ruadau professor Anneli Sarhimaa Johannes Gutenberg -yliopistos, Mainzaspäi, da valvoi on professor Tiina Onikki-Rantajääskö. Tiedodouhturinväitöspidoh on välly piäzy. Rezymen da väitöskirjan piäzöy lugemah: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/fi-fi/Kalenteri/Suomi?id=49435 Lähtehet: M.A.Castrénan… Luve ielleh Tiedodouhturinväitös rajakarjalazien sugunimis

Seminuaru Päivännouzu-Suomen yliopistos kylmykuul

Päivännouzu-Suomen yliopistos, Jovensuun kampusal pietäh 10.11.2017 seminuaru Edvard Ahtia ja Dmitri Bubrih: karjalan kielen kehittäjät. Pido on Agora-talois, zualas AT 100. 12.15 Lea Siilin: Avavosanat 12.25 – 12.45 Martti Penttonen: Ahtia – karjalazuon ystävy 12.50 – 13.10 Irina Novak: Dmitri Bubrin da karjalan kirjukieli 13.15 – 13.45 Koufeipauzu (koufiedu voibi ostua omah dengah Agoran kafeteeries)… Luve ielleh Seminuaru Päivännouzu-Suomen yliopistos kylmykuul

Ligakuun haikuloi

Mennyzii kezii nuorel mužikalgi jo mondu kymmendy. *** Pimevys ulgon, vihmuu – ei tahto vahnu koiru pihale. *** Olitgo mulloi yksin mečäs pedäjän ual igävytty? *** Tabakku palau, duumat opitah liikkuo kohti huondestu. *** Net tulenruskiet kl’onan lehtet mustolois. Ga mis muas olin? *** Čoivahtih valgei koiru meijän pihale. Ildu lähenöy. *** Midä i sie… Luve ielleh Ligakuun haikuloi

Halličus algau saamilazien sobukomissien valmistelendan

Halličus algau saamilazien dieloloi käzittelijän sobuprotsesan.Sen perustamizes halličus on paissuh yhtes Saamilazien suvvonke. ‒ Suomi 100-pruazniekkuvuvven tiemu on ”Yhtes”, da pruazniekkuvuvven hengeh sobiu algua tämä soburuado, kudamua pien tärgienny, piäministru Juha Sipilä tovestau valdivonevvoston tiijoittehes. Halličuksen ližätalovusarvivoezitykses ehtotetah 200 000 euruo perustettavan sobukomissien menoloih. Eri mualois on todevutettu libo valmisteltu komissieloi, kudamat kosketahes alguperäzien rahvahien histouriedu… Luve ielleh Halličus algau saamilazien sobukomissien valmistelendan

Suguu Tverin Karjalas?

Tänäpäi aigua 18:00 järjestäy Tverinkarjalazien ystävät ry restoran Eliasas (Kauppakatu 44, Jovensuu) Suguu Tverin Karjalas -pivon. Veijo Saloheimo sanelou, ket muutettih omassah eloipaikan Pohjas-Karjalaspäi Tverin muale. Voit löydiä loittozii sugulazii! Pivos pagizou sežo Tapio Mustonen, kudai andau tieduo Tverin alovehen karjalazien nygytilandehes. Ližäkse mustellah konferensiedu ”Tverinkarjalazet 400 vuottu Tverin mual”, kudai järjestettih mennyt oraskuul Lihoslavlan… Luve ielleh Suguu Tverin Karjalas?

Sydämen kodit

Kuopion muzies (fotokuvas), nelländel kerroksel avavui 12.10.2017 ozuttelu Sydämen kodit – Siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä Savossa. Kuvat, ezinehet da kerdomukset sanellah karjalazen siirdorahvahan da heijän jälgipolvien maltolois evakuatsien aigah da elokses Savos. Kuibo karjalazet juuret nävytäh 2000-luvun arres? Sydämen kodit on pop up -ozuttelu, kudamua on olluh planiiruiččemas muzien personualanke muun keskes Suojärven, Salmin da… Luve ielleh Sydämen kodit

Rahvahanpido Nurmes-taloil kylmykuus

Suomeh kuului mennyt voinih suate karjalankielizii alovehii. Karjalan kielen da kul’tuuran säilytännyh Raja-Karjal liitettih Suomen yhtevykseh vuvvennu 1671 solmitus Stolbovan rauhas, kudamas tänä vuvvennu on kulunuh 400 vuottu. Raja-Karjal menetettih jatkovoinan jälgeh viettylöin uuzien rajoin tuakse da kielikollektiivat hajottih. Nurmeksen Bomban taloi da karjalazien kylä ilmennetäh rajakarjalastu kul’tuurua. Kohteh on sežo luonnolline paikku karjalan kielen… Luve ielleh Rahvahanpido Nurmes-taloil kylmykuus

Tutkimus: Pohjaskarjalazet voijah jagua kolmeh eri joukkoh geenoin perustehel

Pohjaskarjalazii on pietty geneettizeh aiga yhtenäzenny joukonnu. Uvvet tarkembat tutkimukset pal’l’astetah, ku nenga ei välttämättäh ole. Konzu Suomen rahvahan geneettistu pohjua kačellah 17 popul’atsien tarkuol, menöy selvile, ku Pohjas-Karjalan eläjät jagavutah geneettizeh piäozin kolmeh eri popul’atsieh. Muakunnan pohjazih ozis on pohjaskarjalazekse sanottu geenupopul’atsii, suves savokarjalaine. Ližäkse muakunnas on hajonnuh joukko päivännouzupopul’atsieh kuulujii. Piäozin kogo Päivännouzu-Suomen… Luve ielleh Tutkimus: Pohjaskarjalazet voijah jagua kolmeh eri joukkoh geenoin perustehel