Tiemuvuozi tuou kul’tuuruperindön ozakse argie

Europan liitto on sanonut vuvven 2018 Kul’tuuruperindön europpalazekse tiemuvuvvekse. Tieman mugah stimuliiruijah kaikkii tunnustumah kul’tuuruperindöh da ottamah sen ozakse omua argie. Vuvven piätiemannu Suomes on Ozanotto kul’tuuruperindöh. Tiemavuvven avuajazii vietettih Helsingis 19.1. Tiemuvuvven avul tahtotah kohendua ristikanzoin mahtollizuttu tavoittua kul’tuuruperindyö da ližätä sit liittyjiä ozanottuo. Yhtehisty perindyö voijah olla ezimerkikse ezinehet, rakendukset, muuttunuot da muovaillut… Luve ielleh Tiemuvuozi tuou kul’tuuruperindön ozakse argie

Sibafestan algau nygykarjalaine trance

Suovatannu 27.1.2018 aigua 21.00 algau Muuzikkutaloi Black Boxas (Mannerheimintie 13a, Helsingi) Sibafest. Avajazien kluubal ozuttelou silloi Anne-Mari Kivimäki orkestran ker. Muzikantu-säveldäi Anne-Mari Kivimäki on kerännyh Lakkautettu kylä -konsertah ainavoluaduzen, kymmenen hengen orkestran. Garmošku-trance, voinanaijan kannatetut sl’agerat da karjalankielizet arhiivumaterjualat kulgietah yhtelaigua fotokuvienke 1900-luvun allun kuvittehellizis karjalazis illaččulois ainos täh päiväh. Muuzikan, arhiivukuvien da Hanna Koikkalaisen… Luve ielleh Sibafestan algau nygykarjalaine trance

Karjalazus vaikuttau ylikapelmeistran elokseh

Hannu Linnun sugujuuret ollah Karjalas. Luadogan Karjalaspäi evakonnu Suomeh tulluh tuatto pagizi karjalakse, ga ei nikonzu pajatannuh. Hänen muuzikallizus oli peitos. Linnun raumalazes kois  kuunneltih klassillistu muuzikkua da vahnembat ostettih 15-vuodehizele poijalleh rojali vellakse. Muuzikkua suvaiččii briha jällembäči rodih Radivon ylikapelmeistru, kudai uskou, ku karjalazus vaikutti daže hänen ammatinvalličukses. ‒ Olen sidä mieldy, ku minun… Luve ielleh Karjalazus vaikuttau ylikapelmeistran elokseh

Kaibavukses da rakkahuos roih runoloi

Oulus eläi, roinduu myöte tyrnäväläine Siiri Rautio on kirjutannuh runoloi jo nuoruos, ga enämbäl vie aiguzennu, enne kaikkie eläkkehele piästyy. Vuozikymmenien aigua runoloi on jullattu monis lehtilöis da erähii sežo on palkittu. Vuvvennu 2016 Siiri Rautio todevutti omassa huavehen omas runokirjas. Kirjan nimi on Kyynel ruusunlehdellä. Runot sanellah rakkahuos, atkalas, kaibavukses, luonnos da Karjalas, konzu… Luve ielleh Kaibavukses da rakkahuos roih runoloi

Väitös Arhippa Perttuzen runohuos

FM Jukka Saarinen väitteli tiedodouhturikse 20.1.2018 Helsingin yliopistos. Saarisen väitöskirjan aiheh on ”Runolaulun poetiikka – Säe, syntaksi ja parallelismi Arhippa Perttusen runoissa” Tutkimukses käzitelläh vienankarjalazen runonpajattajan Arhippa Perttusen (1760 – 1841) runoloin kieldy da poetikkua. Ainehiston muvvostetah kai hänel tallendetut tekstat, kaikkiedah läs 6000 rivii kerdojii runoloi, loihtieloi, liirikkua da duumurunoloi. Tiemua lähetäh kui folkloristazes… Luve ielleh Väitös Arhippa Perttuzen runohuos

Heikki Kirkinen on kuolluh

Histourien emeritusprofessor Heikki Kirkinen kuoli 9. pakkaskuudu 90-vuodizennu, konzu häi jo hätken oli olluh voimatoi, sanelou Maire Kirkinen. Kirkinen väitteli tiedodouhturikse Helsingin yliopistos 1961 i ruadoi Sorbonnen yliopistos suomen kielen, kirjallizuon da kul’tuuran professorannu vuvves 1966 algajen. Vuvvennu 1971 Heikki Kirkinen, kudai oli olluh Sorbonnes, kučuttih Jovensuun korgeiškolan rektorakse da histourien professorakse. Korgeiškolan rektorannu Heikki… Luve ielleh Heikki Kirkinen on kuolluh

Uvves rahvahallisparkas vuotetah hyödyy

Talvikuus 2017 Luadogan Karjalah perustettih uuzi rahvahallisparku. Se on Lahtenpohjan, Sordavalan da Pitkyrannan rajonois. Rahvahallisparkan perustamistu käziteltih enzimäzen kerran yli 20 vuottu tagaperin. Luadogan luvvot hyövyttäy ristikanzoi eri taboih. Ven’an piäministru Dmitri Medvedev allekirjutti talvikuun lopul azeteksen, kudaman mugah Luadogan Karjalah perustettih Luadogan luvvot -rahvahallisparku. Kymmenii vuozii peräkkäi rahvahallisparkan perustamine oli viessukupis, da ei ni… Luve ielleh Uvves rahvahallisparkas vuotetah hyödyy

Kuibo Salmis da sit Savos elettih karjalazet?

Niilo Kuikan mennyt vuvven kylmykuul jullatus tevokses Karjalaista elämää Salmissa ja Savossa kerrotah levieh rajakarjalazes perindehes da tavois: pruazniekois, kävyndöis kalmoil da kirikös i pyhän pidämizes. Kuikka kuvuau sežo evakkoloin eloitustu, peldoloin perguamistu da sidä kuibo elos uuzil eländypaikoil algi. Ližäkse on kirjutuksii enzimäzis Karjalan matkois da Suomen Eloistusmuzien perustamizes. Kirjas on 11 runuo, 45… Luve ielleh Kuibo Salmis da sit Savos elettih karjalazet?

Jumalalline liturgii cd-diskal

Arhijepiskoppu Leon karjalakse kiännetty Pyhän Tuatan Iivan Krisostoman, Kuldusuun, Jumalalline liturgii on nygöi tallendettu cd-diskale. Horan ozat pajattau Kuopion Pyhän Nikolaosan kafedral’noihora, kudamua johtau Anita Lintu-Routavaara. Lugijannu on Petri Lintu da papin ruavot ruadau protopappi Olavi Matsi. Jumalalline liturgii on iänitetty Kuopion kafedral’nois 23.—29.10.2017 Pyhän Tuatan Iivan Krisostoman, Kuldusuun, Jumalalline liturgii cd-diskua on suadavannu Karjalan… Luve ielleh Jumalalline liturgii cd-diskal

Muutoksii karjalankielizih uudizih

Yle Päivännouzu-Suomen piälikkö Johanna Raatikainen sanelou omassah sähköpoštas muutoksis, kudamat kuulutah karjalankielizis uudizis. Net alletah kui ennegi piätenčän , ga työndöaigu on 12.1. algajen 9.55 da uudizet vaiku kahten minuutan piduhizet. Raatikaisen mugah uuzi työndöaigu parembi sobiu nygözeh työndövirdah da piduhus vastuau alovehellizii uudizien työndämizii. ”Konzu työndö on vaiku kerran nedälis, pagizemmo karjalankielizes uudizienkerävös. Terminän… Luve ielleh Muutoksii karjalankielizih uudizih