Natsionalizmu enne da nygöi

Piäkirjutus Minul puaksuh kyzytäh voigo karjalankielizel libo karjalazel olla kaksi libo äijygi identitiettua. Kyzymykseh on helpo vastata. Tiettäväine voi. Karjalazil tiettäväine on karjalaine da Suomen kanzalazinnu samanaigazeh sežo suomelaine identitiettu. Sit ei ole nimittumua risturiidua. Sen ližäkse identitiettua voibi olla enämbälgi, ezimerkikse endizel da nygözel čural kehitynnyh – pagizemattahgi identitietas, kudai kehittyy ristikanzale silloi, ku… Luve ielleh Natsionalizmu enne da nygöi

Ominazet piirdehet kavotah murdehis

Linnalastumizen tuloksennu paginkieli Suomes rodih yhteläine. Murdehet yhtelläh ei hävitä. Suomes tapahtuu muutoksii, ku rahvas kerävytäh suurih linnoih. Linnalastumine on kogomuailmalline kehityssuundu, kudai on loppumatoi – da se muovailou sežo meijän tabua paista.   Linnalastumizen tuloksennu murdehien ominazet piirdehet hivovutah iäres. Enne kaikkie piälinnualoveh Suomes on rounoku päčči, kudmas murdehet suletah. Sie enämbi ei voi… Luve ielleh Ominazet piirdehet kavotah murdehis

Reggaedu ižoran kielekse

Piiteriläine muzikantu Andrei Tšepelev  libo Karunpoigu (fotokuvas) julgai enzimäzen oman muuzikkual’boman mennyt keviän. Tšepelev pajattau reggaedu ižoran kielekse. Diskan nimi on Koivusuari, kudai on Petrogradskaja Storona -suaren vahnu nimi. Muzikantu sanou, ku kai diskal olijat meloudiet ollah hänen säveldetyt. Niilöi on diskal kaikkiedah nelli. Kolme meloudiedu sanellah ristikanzoin argipäivyelokses, ga nelläs kerdou ižoralazien ezi-ižis, kudamat… Luve ielleh Reggaedu ižoran kielekse

Pruazniekkupäiväkse

Ilostu da ylen hyväle andajua Iivananpäiviä kaikile! Redaktsii Iivananyön robl’o paloi. Se tabai tuleh kai kieldokirjutukset, kudamis oli ”Pajatandu kielletty”, ”Kukkien keriämine kielletty” da ”Nurmel istumine kielletty”… Se räškäi hyväs mieles suuris kirjaimis, da kybenet lennettih savoin valgieh yötaivahah. Sagei savu nouzi peldoloin piäle loitokse da jäi rippumah valgieloinnu katteiloinnu ilmas. Vilijana pajatti. Häi tansi… Luve ielleh Pruazniekkupäiväkse

KKS sai maksopiätöksen parluamentan seurale annetus miärydengas elvytysohjelman algamizeh niškoi

Seurale tuli tossarren ehtäl 20. kezäkuudu jälgimäi kirjaine opastus- da kul’tuuruministerstvas, kudamas ilmoitettih virguniekkoin 31. oraskuudu luajitus maksopiätökses. Sen mugah kogo 100 000 euron miärydengu maksetah KKS:le. Tozi azies parluamentu oli omassah piätökses varainnuh tuan miärydengan jo allus seuran käyttöh da se olis voidu käskie maksua jo vuvven allus. Ministerstvan virguniekat tahtottih yhtelläh panna miärydengu välläh… Luve ielleh KKS sai maksopiätöksen parluamentan seurale annetus miärydengas elvytysohjelman algamizeh niškoi

Portualu Karjalan histourieh

Documenta Carelica -tiedoportualas yhtistetäh Suomen da Karjalan rahvahallisarhiivois säilytettävii dokumentoi, kudamat kosketahes Karjalua. Suomen da Karjalan tazavallan rahvahallisarhiivoin yhtes luajittu Documenta Carelica -tiedoportualu avavui rahvahienvälizen arhiivoin päivän aigah 9. kezäkuudu, da eziteltih saman piän Karjalan rahvahallizes arhiivas Petroskoil. Portualan piämiäry on ezittiä eriluadustu ainehistuo tazapuolizeh. Ainehistoloin tarkoitus on tävvendiä Karjalan da Suomen arhiivois olijoi arhiivukogonazuksii,… Luve ielleh Portualu Karjalan histourieh

Karjalan kasvot -näyttely avavuu Lappeenrannan taidomuzies

Lappeenrannan taidonäyttely (fotokuvas) ezittelöy sidä kaččomah tulijoile äijät Karjalan rožat. Karjal tiettäväine on muantiijolline aloveh, ga yhtelläh karjalazet, karjalazus da karjalaine kul’tuuru ollah levitty sežo muantiijollizen Karjalan ulgopuoleh. Jogahine suomelaine tundou karjalazen päčis pastetun lihasyömizen da šipainniekat. Karjal on ainavoluaduine ližäkse sendäh, ku se on kahten valdivon alovehel. Konzu Suomie da suomelazuttu nostettih da luajittih rahvahallizen… Luve ielleh Karjalan kasvot -näyttely avavuu Lappeenrannan taidomuzies

Anukses pajatetah da soitetah

Elokuun allus, 2.-5.8.2017 pietäh Karjalan tazavallas muuzikkufestivuali seiččemetty kerdua. Ideju on vediä festivualigost’at paikkah, kus karjalakse pagizijat eletäh. Nellän kezäpäivän aigua gost’il on mahtollizus tunnustuo Anuksen ainavoluaduzih hieruloih da alovehellizeh kuvataidoh, tiijustua karjalaine ystävällizys gost’ii kohtah da tundie iluo festivualil äijällizeh taričukses olijas muuzikas da taijos. Hieruloin omat horat pajatetah karjalakse, suomelazet horat da pienembät… Luve ielleh Anukses pajatetah da soitetah

”Ku heil enämbi ei pidäs vaikastuo omal kielel” Kirju Suomen karjalazes rahvahas jullatah lopul keziä

Anneli Sarhimaan kirjutettu Vaietut ja vaiennetut ‒ Karjalankieliset karjalaiset Suomessa jullatah nelläspiän 31.8.2017 aigua 13:00 Suomelazen Kirjallizuon Seuran pruazniekkuzualas. (Hallituskatu 1, Helsingi). Vaietut ja vaiennetut ‒ Karjalankieliset karjalaiset Suomessa on enzimäine Suomen kodiperäzes karjalazes rahvahas levieh sanelii tevos. Histourien, kul’tuuran da kielen ližäkse se kerdou karjalazien stuatusas voinan jälgeh i sanou oman mielen sit, kuibo… Luve ielleh ”Ku heil enämbi ei pidäs vaikastuo omal kielel” Kirju Suomen karjalazes rahvahas jullatah lopul keziä

Tule opastumah kiändämäh karjalakse!

Mittuine on kiändäjän ruado? Kui kiännöstiedo opastau kiändämizeh? Kui kiännösprocessu menöy? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Kui kiändäi vois luadie uvven karjalankielizen sanan? Kuibo menöy uudizien kiändämine karjalakse? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse? Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiändämizen opastusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Fondu (Koneen… Luve ielleh Tule opastumah kiändämäh karjalakse!