Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Liikennehturvan mukah kuvaštajan tekstiilin lisäkši pimieššä olis hyvä varuštautuo toisenmoisellaki kuvaštimella. Erilaisien kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau ielläh. Esimerkikši Novita Oy:llä, kumpani valmistau tikutušlankoja, kuvaštajien lankojen myöntä on kašvan viime vuosina šuurešti. Seija Wessmanki kertou, jotta šemmosien kuvaštajien tekstiilien kuin šormikkahien ta reppujen kyšyntä tänä šykyšynä on ollun šelväšti iellisie vuosie šuurempi.  Seija Wessman on forssalaini… Luve ielleh Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Miemit vaikutetah tehokkahašti, šentäh kuin huumorih piilotettuo viestie ei malteta aina ymmärtyä haitallisekši. Instagramih tulou parahan kaveris jakama meemi, kušša kotimuan poliitikkoja on kuvamanipuloitu näyttämäh nakrettavilta. ”Tuommosie tuijassuja hyö ollah!” Tykkyät ta juat. Koneäly tuntou, jotta olet kiinnoštun tämmöseštä šiämyštäštä ta jatkošša šamanmoisie meemijä ilmeštyy mopikkaš ruuvvulla kiihtyjäh tahtih. A još poliittisih mielipiteihi yritetähki vaikuttua… Luve ielleh Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Kuinpa hyvin tunnuššat luonnonkukkie ta kašvija?

Tänä vuotena kešä tuli niityllä tavallista aikasemmin. Monien kašvien kukinta alko pari netälie ennein tavallista. Ympärihis meitä kašvau ta kukkiu monta monituista kašvie, ka harva ristikanša tietäy kaikkien kašvien nimet. A kuinpa hyvin šie tunnuššat luonnonkukkie ta -kašvija? Vaštua täh lyhyččäiseh kyšelyh: https://forms.gle/bqxkS8c8bvKAFVf67 Kiännöš: Irma Aleksejeva Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10217224 Kuvat: Pixabay ta Plantarium

Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Kanšallisešša geenivarakokoelmašša šäilytetäh paikallisien omenalajien dna-tiijot ta istorija. Ähtäriläispuun šiemen šuatih laukunkantajilta läheš 120 vuotta takaperin. Ähtärin Rämälänkyläššä šijoutujan Kortteisen šukutalon pihapiirin keškipisteh on noin 120-vuotini omenapuu. Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietäy kertuo, jotta omenapuun on issuttan hänen ämmöh Hilma Kortteinen, kumpani tuli taloh emännäkši 1800-1900-lukujen vaihtehešša. Ämmö oli šuanun tahi oštan omenoja kylällä kiertäjiltä… Luve ielleh Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Koko netälin ajan on lyhytaikasie kuatovihmoja, ka niijen tarkka einuššuš on nyt vaikieta. Lämpötilat ollah mielusan kešäsie. Šuomi on koko netälin matalan painon koprissa. On luvašša toisinah kuatovihmoja ta ukkoistaki ympärihis muata. – Vaikka meilä on lyhytaikasie kuatovihmoja ta paikotellen ukkoni jyräjäy, ni päiväistäki niämmä, lauhuttau Ylen meteorologi Seija Paasonen. Ilmamassa on niin lämmintä, jotta… Luve ielleh Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Vienan reittie kulkomašša

Vienan reitti šijottautuu Šuomuššalmen Yli-Vuokissa. Reitin pivuš on 27 kilometrie, ta še piättyy Šuomen puolella rajavyöhykkeheh. Reitin lähtö on Kuhmontien (tie 912) varrella ošoittehešša Hepola-Pehkolantie 1. Enšimmäini taivaloša kulkou Vängän tilan pihan läpi Rautiaisen myllyn luo. Aikoinah tämän reitin kautti kulettih Vienanmerellä ta Karjalah. Šilloin tämä reitti kulki Vuokin kylältä Viiankin kautti itärajan yli ta… Luve ielleh Vienan reittie kulkomašša

Vuuvven 2019 europarlamenttivaalien tulokšet

Vaalit piettih kaikissa EU-maissa 23.–26.5.2019. Jokahisešša EU:n muašša valittih tietty miärä jäšenie Europan parlamenttih. Kaikkieh Europan parlamentissa on 751 jäšentä. Jokahisella jäšenvaltijolla voipi olla enintäh 96 jäšentä ta vähintäh 6 jäšentä. Tänä vuotena Šuomešta Europan parlamentih valittih 13 jäšentä. Još Britanija eruou, Šuomi šuapi 14. jäšenen. Šuomešša europarlamenttivaalit piettih oraškuun 26. päivänä. Šamana päivänä tulokšetki… Luve ielleh Vuuvven 2019 europarlamenttivaalien tulokšet

Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Kalevalan kylä šijaiččou Venäjän Karjalašša Keški-Kuittijärven pohjoisrannalla melko loittuona šuurista kaupunkiloista. Koštamukšeh Kalevalašta on noin 150 kilometrie matkua ta melkein šamanpituni matka on Vienan Kemihki. Kalevala on Kalevalan piirin hallinnollini keškuš, missä nykyjäh eläy noin 4000 ihmistä. Oman Kalevala-nimeh kylä šai vuotena 1963. Ennein šitä kylän nimi oli Uhtuo. Männä pyhänäpiänä Kalevalan kulttuuritalon šuureh šalih… Luve ielleh ”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Uutisie vienankarjalakši

Karjal Žurnualu -verkkoleheššä on alettu julkaissa uutta vienankarjalaista uutisartikkelišarjua. Šarjan enšimmäini artikkeli ilmešty 9.4.2019. Še kerto parlamenttivaaliloista Šuomešša. Alukši vienankarjalaiset uutiset ta uutisartikkelit ilmeššytäh kerran netälissä tahi kerran kahešša netälissä. Artikkelit kiäntäy Irma Aleksejeva. Tulošša on oma artikkelišarja šuvikarjalanki murtehella.  Artikkelien kiäntäjänä toimiu Katerina Paalamo. Karjal Žurnualu on ainut Šuomešša ilmeštyjä, täyšin karjalankielini lehti. Leheššä… Luve ielleh Uutisie vienankarjalakši