Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši

”Jikŋon II” on enšimmäini pohjoissaamen kielellä iänitetty Disneyn pitkä animatijoelokuva. Frozen II on vuotena 2013 ilmeštynyön Frozen – huurtehi šeikkailu -elokuvan jatko-oša. Jatko-ošašša kuninkatar Elsa tahtou šelvittyä, mintäh hiän šai šyntyössäh taikavoimat. Pohjoissaamenkielisen elokuvan enši-ilta on šamah aikah muijen pohjoismaisien kieliversijojen kera, talvikuun 25. päivänä. Jikŋon II -elokuvan hahmoja iänitettih saamelaistaiteilijat piäasiešša Norjašta ta Ruočista.… Luve ielleh Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši

Puolukka voipi kumota rašvasen ruuvvan vaikutukšie

Puolukašta voipi olla apuo monih vakavih vaivoihi, kumpasie aiheuttau ruumehen matala-aštehini tulehuštila. Puolukalla voipi olla melkosie tervehyšhyötyjä šemmosie onkelmie vaštah, mit aiheuttau ylimiäräni paino. Tamperen yliopiston verekšeššä tutkimukšešša tutkittih puolukan vaikutušta lihavuteh ta organismin matala-aštehiseh tulehuštilah. Marjoista löyvetyistä tervehyšvaikuttehista on paistu pitkäh. Puolukka on yksi vähiten tutkituimmista marjoista, ka tutkimukšie luajitah yhä enemmän. Tamperen yliopiston… Luve ielleh Puolukka voipi kumota rašvasen ruuvvan vaikutukšie

Šyyšlomaleiri Oulušša

Männä netälillä Oulušša piettih šyyšlomaleiri, kumpaseh ošallissuttih lapšet ta aikuhisetki. Leiri piettih nellänäpiänä ta piätinččänä Aleksinkulman tiloissa.  Leirissä oli yhekšän eri-ikäistä lašta ta melkein šaman verran oliki aikuhisie. Leirin aikana lapšukkaiset ta aikuhiset laulettih, leikittih, luvettih ta kuunneltih šuarnoja, piiruššettih, arvautukšie arveltih, leikkilukuja opittih ta vieläi sriäpittih. Kuvašša: Lapšukkaiset kuunneltih šuarnoja. Nellänäpiänä kaikki yheššä luajittih… Luve ielleh Šyyšlomaleiri Oulušša

Terveh tulla iloseh Muhahuš-šyyšlomaleirih!

Aika: nelläšpäivä–piätinččä 24.–25.10.2019 klo 10–14 Paikka: Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, 90100 Oulu Ikäraja: noin 5–12 vuotta Leiri on ilmani, ta šiih kuuluu välipala. Leirillä leikitäh, piiruššetah ta kuullah vienankarjalaisie šuarnoja. Leirillä opitahki karjalan kieltä hauškalla tavalla leikin ta toiminnan kautti. Kieltä ei tarviče ošata valmehekši! Leirin tarkotukšena on šiirtyä vienankarjalaista kulttuurie ta kieltä vanhemmilta nuoremmilla šukupolviloilla.… Luve ielleh Terveh tulla iloseh Muhahuš-šyyšlomaleirih!

Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Liikennehturvan mukah kuvaštajan tekstiilin lisäkši pimieššä olis hyvä varuštautuo toisenmoisellaki kuvaštimella. Erilaisien kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau ielläh. Esimerkikši Novita Oy:llä, kumpani valmistau tikutušlankoja, kuvaštajien lankojen myöntä on kašvan viime vuosina šuurešti. Seija Wessmanki kertou, jotta šemmosien kuvaštajien tekstiilien kuin šormikkahien ta reppujen kyšyntä tänä šykyšynä on ollun šelväšti iellisie vuosie šuurempi.  Seija Wessman on forssalaini… Luve ielleh Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Miemit vaikutetah tehokkahašti, šentäh kuin huumorih piilotettuo viestie ei malteta aina ymmärtyä haitallisekši. Instagramih tulou parahan kaveris jakama meemi, kušša kotimuan poliitikkoja on kuvamanipuloitu näyttämäh nakrettavilta. ”Tuommosie tuijassuja hyö ollah!” Tykkyät ta juat. Koneäly tuntou, jotta olet kiinnoštun tämmöseštä šiämyštäštä ta jatkošša šamanmoisie meemijä ilmeštyy mopikkaš ruuvvulla kiihtyjäh tahtih. A još poliittisih mielipiteihi yritetähki vaikuttua… Luve ielleh Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Kuinpa hyvin tunnuššat luonnonkukkie ta kašvija?

Tänä vuotena kešä tuli niityllä tavallista aikasemmin. Monien kašvien kukinta alko pari netälie ennein tavallista. Ympärihis meitä kašvau ta kukkiu monta monituista kašvie, ka harva ristikanša tietäy kaikkien kašvien nimet. A kuinpa hyvin šie tunnuššat luonnonkukkie ta -kašvija? Vaštua täh lyhyččäiseh kyšelyh: https://forms.gle/bqxkS8c8bvKAFVf67 Kiännöš: Irma Aleksejeva Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10217224 Kuvat: Pixabay ta Plantarium

Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Kanšallisešša geenivarakokoelmašša šäilytetäh paikallisien omenalajien dna-tiijot ta istorija. Ähtäriläispuun šiemen šuatih laukunkantajilta läheš 120 vuotta takaperin. Ähtärin Rämälänkyläššä šijoutujan Kortteisen šukutalon pihapiirin keškipisteh on noin 120-vuotini omenapuu. Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietäy kertuo, jotta omenapuun on issuttan hänen ämmöh Hilma Kortteinen, kumpani tuli taloh emännäkši 1800-1900-lukujen vaihtehešša. Ämmö oli šuanun tahi oštan omenoja kylällä kiertäjiltä… Luve ielleh Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Koko netälin ajan on lyhytaikasie kuatovihmoja, ka niijen tarkka einuššuš on nyt vaikieta. Lämpötilat ollah mielusan kešäsie. Šuomi on koko netälin matalan painon koprissa. On luvašša toisinah kuatovihmoja ta ukkoistaki ympärihis muata. – Vaikka meilä on lyhytaikasie kuatovihmoja ta paikotellen ukkoni jyräjäy, ni päiväistäki niämmä, lauhuttau Ylen meteorologi Seija Paasonen. Ilmamassa on niin lämmintä, jotta… Luve ielleh Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Vienan reittie kulkomašša

Vienan reitti šijottautuu Šuomuššalmen Yli-Vuokissa. Reitin pivuš on 27 kilometrie, ta še piättyy Šuomen puolella rajavyöhykkeheh. Reitin lähtö on Kuhmontien (tie 912) varrella ošoittehešša Hepola-Pehkolantie 1. Enšimmäini taivaloša kulkou Vängän tilan pihan läpi Rautiaisen myllyn luo. Aikoinah tämän reitin kautti kulettih Vienanmerellä ta Karjalah. Šilloin tämä reitti kulki Vuokin kylältä Viiankin kautti itärajan yli ta… Luve ielleh Vienan reittie kulkomašša