Väitös: Opastajat otetah ozua kiuzuandah

Školakiuzuandah voijah opastujien lizäksi ottua ozua i opastajat da školan muut aiguhizet. Kiuzuandua ei aivin tunnusseta kiuzuannaksi, ei mahtune kiuzattava opastajien miäritelmäh normualista opastujasta. Ina Juva väitteli aihiesta männyöllä nedälillä Helsingin yliopisson kazvatustiijollizessa tiedokunnassa. Juva on tutkin kiuzuandua da syrjindiä kahessa suuressa yläškolassa piälinnan alovehella. ”Kiuzuanda ei ole vain yksilölöin väline ongelma. Se on školan… Luve ielleh Väitös: Opastajat otetah ozua kiuzuandah

Pieni kieli, suuri muailma -seminuara 31.10.2019

Kanzallismuzeissa Helsingissä pietäh 31.10.2019 muailman varavonalazie kielie koskija Pieni kieli, suuri muailma -seminuara. Seminuaran järjestäy Kanzallismuzei yhtehisruadona M. A. Castrénan seuran kera. Seminuara on vuitti Muailma, kumbaista ei ollun -ozuttelun ohjelmua da liittyy YK:n kandarahvahien kielien tiemavuodeh 2019. Programma Avaussanat. Kulttuuradieloloinneuvos Maija Lummepuro (Opassus- da kulttuuraministerstva) 15.00–15.40 Konza kieli häviey. Professora Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto)… Luve ielleh Pieni kieli, suuri muailma -seminuara 31.10.2019

Muailma, kumbaista ei ollun -ozuttelu Kanzallismuzeissa

Kanzallismuzeissa Helsingissä on avattu Keski- da Suvi-Amerikan muinozie korgiekulttuuroi koskija Muailma, kumbaista ei ollun -ozuttelu. Nenga 2500 eaa. – 1500 jaa. Keski- da Suvi-Amerikassa elettih omien taboin da neroloin kera kanzat, kumbazista Europassa ei tiijetty nimidä. Nämä kanzat srojittih suurie suarnallizie linnoi, hallittih omie valdakundie da luajittih eriluaduzie čomie ezinehie. Konza europpalazet tuldih uuvella manderella,… Luve ielleh Muailma, kumbaista ei ollun -ozuttelu Kanzallismuzeissa

Linduloin kannat ollah romahettu Pohjais-Amerikassa, Suomessagi linduloin miärä vähenöy

Yhysvalloissa da Kanadassa on nygöin kolme miljardua linduo vähembi kuin vuodena 1970. Se merkiččöy sidä, što linduloin kannat ollah pienetty lässä 30 prosentalla. Linduloin kannat ollah Pohjais-Amerikassa pienetty kaikenluaduzissa eländäymbäristölöissä. Tutkijoin mugah syynä täh on se, što linduloin eländäymbärissöt ollah kavottu da vähetty rištikanzoin ruannan jälgituloksena. Suomessa moista suurda arvivuo ei ole luajittu, sanelou Birdlife… Luve ielleh Linduloin kannat ollah romahettu Pohjais-Amerikassa, Suomessagi linduloin miärä vähenöy

Saudi-Arabiessa on ruvettu andamah naizilla pasporttoi ilmain miespuolizelda huolenpidäjäldä kyzyttyö lubua

Saudi-Arabien hallinnon lehtih, ministerstvoin verkkosivuloilla da rahvahienvälizih uudizih tuli männyön kuun allussa tiedo siidä, jotta naizien ičenmiäriämisoigevuot lizetäh sygyzyn aigah kuningahan annetulla azetuksella. Oigevus pasportan suandah koskou täyzi-igähizie 21-vuodehizie naizie. Lizäksi naine voi registriiruija miehen kera yhtehmänennän, eruonnan da lapsen synnynnän. Lapsien enzisijahizet huolenpidäjät, muamot voijah i tilata omilla lapsilla dokumenttoi matkua näh da andua… Luve ielleh Saudi-Arabiessa on ruvettu andamah naizilla pasporttoi ilmain miespuolizelda huolenpidäjäldä kyzyttyö lubua

Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Sevettijärvellä pruaznuidih nedäli tagaperin suovattana koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispäiviä. On männyn 70 vuotta siidä, kun toizen muailmanvoinan jälgeh omat koit mänettänyöt koltansaamelazet jälgimäin piästih elämäh uuzih kodiloih. Tuaksi oli jiänyn vuozie kestänyt voinan da evakossa olennan aiga. Nämä vuozikymmenet ei ainos olla oldu hyvät koltansaamelazilla. Oman kodialovehen jättämine jätti jälgeh äijän traumua, da suomelaistamizen… Luve ielleh Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Tulevazuontutkija Markku Wilenius: Kymmenen vuuven perästä elämmä ihan erimoizessa muailmassa

Elämine on täh suaten pyörin perustarbehien ymbärillä. Meilä on kylläldi ollun kaikkie, kun suuh on puuttun suaha syömistä, on ollun paikka missä eliä, puolizo, ystäviä da mahollizus vähäzeldi todeuttua iččie. Turun yliopisson kauppakorgieškolan tulevazuontutkimuksen professoran Markku Wileniuksen mugah nygyzellä aigua ruamma pahoin, konza täytämmä perustarbehie. Ossamma hirviet miärät joudavua, syömmä ihan liigua da synnytämmä ylen… Luve ielleh Tulevazuontutkija Markku Wilenius: Kymmenen vuuven perästä elämmä ihan erimoizessa muailmassa

Bomban pruazniekkua pietäh 27.7.2019

Bomban pruazniekkua tuassen pietäh tuttavah tabah tämän kuun lopussa. Pruazniekka algau suovattana 27.7. da jatkuu vielä pyhänäpiänä 28.7. Nurmeksen kirikkölöissä. Pruazniekan programmassa suovattana 27.7. on 9.00 aigah Suojärven Pidäjäseuran vuozikerahmo Bomban Kalevanhovissa. Kerahmon jälgeh on murgina. 13.00 aigah keräyvytäh muistelemah Ogoi Miäräzen muistomerkillä Bomban talon pihalla da Er.B. 10:n muistomerkillä kezätorilla. 17.00 aigah on ildasluužba… Luve ielleh Bomban pruazniekkua pietäh 27.7.2019

Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Karjalankieline yhtyveh Loimolan Voima on jullannun Enzimäne-nimizen digitualizen single-al’boman. Al’bomalla on kolme pajuo, kumbazien nimet ollah Sygyzy, Kinahmo da Mučoin kois. Yhtyveh sanou iččiedäh lofi-folkjoukoksi, kumbazen juuret ollah Raja-Karjalassa Suistamalla. Loimolan Voiman pajot on säveldän yhtyvehen pajattaja da soittaja Mika Saatsi, da karjalankielizet sanat niih on kirjuttan Niko Saatsi. Muuzikassa kuuluu rakkahus luondoh da yksinkerdazeh… Luve ielleh Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Suomen pravoslaunoi kirikkö on suanun enzimäzet omat pyhät

Kezä 2019 on Suomen pravoslaunoin kirikön historiessa merkičykselline, sentäh kun sih aijottuu kaksi kanoniziiruičendua, Iivana Valamolazen da Iivana Songajanrandalazen pyhien joukkoh liittämizen sluužbat. Suomessa Iivana Valamolane on tundiettu Valamon shiimaigumena Johanneksena da Iivana Songajanrandalane nimellä Johannes Karhapiä. Konstaninopol’an ekumenizen patriarhuatan Pyhä sinoda jo mulloin hyväksy Suomen ortodoksizen kirikön alottehen shiimaigumena Johanneksen da Johannes Karhapiän kanoniziiruičennasta nimilöillä… Luve ielleh Suomen pravoslaunoi kirikkö on suanun enzimäzet omat pyhät