Tossarren ildu muga lämmin da čoma. Iivananpäivy ylen lähäl. Terväh ei tiä muidu paiči meidy. **** Mikse ainos on kiireh, konzu kunnegi? Aijoi huondeksel ruadoh, ruavos kodih – sit ylen ravieh sinun luo. **** En sua ellendiä, mindäh on minulegi annettu moine ozan aigu: olla täs koivupuun ual sinunke. **** Nämmii uuziigi runoloi kirjuttajes tahton… Luve ielleh Viizi kezäkuun tankarunuo
Kezä 2019 on Suomen pravoslaunoin kirikön historiessa merkičykselline, sentäh kun sih aijottuu kaksi kanoniziiruičendua, Iivana Valamolazen da Iivana Songajanrandalazen pyhien joukkoh liittämizen sluužbat. Suomessa Iivana Valamolane on tundiettu Valamon shiimaigumena Johanneksena da Iivana Songajanrandalane nimellä Johannes Karhapiä. Konstaninopol’an ekumenizen patriarhuatan Pyhä sinoda jo mulloin hyväksy Suomen ortodoksizen kirikön alottehen shiimaigumena Johanneksen da Johannes Karhapiän kanoniziiruičennasta… Luve ielleh Suomen pravoslaunoi kirikkö on suanun enzimäzet omat pyhät
Karjalan kieli on Suomes vahnu kodiperäine kieli. Kirjukieldy karjalah näh on yhtelläh kehitetty vaste mennyt vuozikymmenien aigua, da Europan nevvoston alovehellizien libo vähembistökielien peruskirjan piirih karjal piäzi vaste vuvvennu 2009. Ollus kielipoliittine ilmasto olluh voinien jälgeh toizenjyttyine, karjalan kielen stuatussu Suomes vois olla parembi nygösty. Kielen da murdehen ero on ylen häilyi, ga karjalan… Luve ielleh Meijän kodiperäine kieli karjal
Iivananpäiväh näh on täs teile pieni da ozakas palaine Tove Janssonan kirjas Muumit da suuri viennouzu. Marabuherru lendi suurin mutkin da laskih vähästy alembakse jogahizen puunladvan kohtas. Hyö nähtih äijän kedä istumas puunoksil, ga ei löytty Muumitatua. ‒ Net pienet olendot minä pellastan myöhembä, sanoi marabuherru, kudai oli hyväs mieles pellastushommis olles. Häi… Luve ielleh Hyviä Iivananpäiviä kaikile!
Jovensuus alaškolaigähizih lapsih näh on olluh tarittavannu karjalankielisty ruandua kaikekse kezäkuudu. Karjalan Kielen Seuru on pidänyh Sinkkolan kodielättipihas nelli karjalastu suarnuleirii peräkkäi. Leirit roittih monile ylen mieldy myöte. Yksi pereh matkai Jovensuun leirih kai Kotkaspäi! Päivyleirilöin ohjuajannu on olluh opastai Elena Kurki, kudai ruadau opastunduvuvven aigua sežo seuran kierdäjänny opastajannu. Ližäkse häi opastau karjalan kieleh… Luve ielleh Karjalazii suarnuleirilöi on otettu vastah rakkahal da hyväl mielel
Karjalan Kielen Seuru pidi 15.–16.6. Hämienlinnan kezäpruazniekan kielipajas vesselän tiedokilvan, kuduas pidi vallita karjalankielizile virkehile oigiet suomenkielizet vastinehet. Mulloi sen jyttyine tiedokilbu piettih Kouvolas kezäkuul 2018. Nygöi julguammo kut’kuttajan keräletembuajan kilvan kyzymyksien oigiet vastavukset, kuduat lövvät vaste kirjutuksen lopus. Nenga net lehten lugijatgi, kuduat ei otettu ozua tiedokilbah, opitah sit omii vägilöi nygöi. Kilvan… Luve ielleh Vuvven 2019 karjalan kielen tiedokilvan voittajat on vallittu
Mennyt nedälil suovattan da pyhänpiän Hämienlinnas piettih Karjalaine kezäpruazniekku. Pruazniekkua on pietty joga vuottu alalleh vuvves 1949, da tänä vuon sille rodih jo 71 vuottu. Karjalan Liiton da Suvi-Hämien Karjalazien seuroin piirin organizuittu pido keräi yhteh tuhanzii karjalazii da karjalažuos kiinnostunnuzii muan eri čurispäi. Pruazniekan programmas ollah iellehgi pyzytty juoksendukilbu, piiraikilvat, hengellizet pivot da karjalazien… Luve ielleh Hämienlinnas piettih Karjalaine kezäpruazniekku
Europpu ei ole vaiku liitto poliitiekkah, ohjavosiändölöih da biznesah näh ‒ se on sežo ylen suuri miäry kul’tuurua, kieldy da identitiettua. THIS IS EUROPE, viegi on kesken olii projektu. Luajittavannu on vägitukku värikästy mustokartii, kudamis ezitelläh 80 europpalastu kieldy. Nenga tahtotah pruaznuija Europpua da sen kielien monimuodozuttu. Moine THIS IS -ideju tuli piäh… Luve ielleh This is Europe
Kallion kirikös (Itäinen Papinkatu 2) pietäh 22.6.2019 16 aigah Syväin kezäin soitto – Keskikesän soitto. Konsertas ozutellahes Kristiina Olanto (pajo), Jorma Tapio (saksofon da fleitat) i Julius Heikkilä (gituaru). Lekkujad ozutetah rahvahanmuuzikkua suomekse da karjalakse tunnustuttajen kuulijat karjalan kieleh i karjalazeh kul’tuurah. Heijän meloudieloih on sežo… Luve ielleh Lekkujad -trio konsertiiruiččou Helsingis
Hotelli Tornin edeh on valettukivi, kudai mustoittau Elias Kopelowskin ozas. Suomes on nygöi kaikkiedah nelli mustokivie, kudamien germuanienkieline nimi on Stolperstein libo öntästyskivi. Mennyt kezän valettih Helsingin Munkkiniemeh kolme öntästyskivie sie elänyzien Georg da Janka Kollmanan sego heijän puolitostuvuodizen lapsen Franz Olof Kollmanan mustole. Kezäl 2020 valetah Suomeh vie nelli kivie. Öntästyskivet ollah germuanielazen… Luve ielleh Mustokivi kuolemah karkoitettuh juudalazeh näh