Tänä vuotena kešä tuli niityllä tavallista aikasemmin. Monien kašvien kukinta alko pari netälie ennein tavallista. Ympärihis meitä kašvau ta kukkiu monta monituista kašvie, ka harva ristikanša tietäy kaikkien kašvien nimet. A kuinpa hyvin šie tunnuššat luonnonkukkie ta -kašvija? Vaštua täh lyhyččäiseh kyšelyh: https://forms.gle/bqxkS8c8bvKAFVf67 Kiännöš: Irma Aleksejeva Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10217224 Kuvat: Pixabay ta Plantarium
Sevettijärvellä pruaznuidih nedäli tagaperin suovattana koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispäiviä. On männyn 70 vuotta siidä, kun toizen muailmanvoinan jälgeh omat koit mänettänyöt koltansaamelazet jälgimäin piästih elämäh uuzih kodiloih. Tuaksi oli jiänyn vuozie kestänyt voinan da evakossa olennan aiga. Nämä vuozikymmenet ei ainos olla oldu hyvät koltansaamelazilla. Oman kodialovehen jättämine jätti jälgeh äijän traumua, da suomelaistamizen… Luve ielleh Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua
Arhijepiskopan kansel’uarien uvvet toimipaikat svätitäh huomei, konzu pruaznuijah sežo kirikkövuvven alguu. 1.9.on ližäkse patriarhan blahoslovittu luonnon päivy. Pivon allukse on vienpyhitys da sit arhijepiskoppu blahosloviu sežo rezidentsien i kansel’uarien. Tämän jälgeh on vuoros skripkukonsertu da yhtesolendua. Lähteh: Pastoru Lasarus Jalonen
Kanšallisešša geenivarakokoelmašša šäilytetäh paikallisien omenalajien dna-tiijot ta istorija. Ähtäriläispuun šiemen šuatih laukunkantajilta läheš 120 vuotta takaperin. Ähtärin Rämälänkyläššä šijoutujan Kortteisen šukutalon pihapiirin keškipisteh on noin 120-vuotini omenapuu. Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietäy kertuo, jotta omenapuun on issuttan hänen ämmöh Hilma Kortteinen, kumpani tuli taloh emännäkši 1800-1900-lukujen vaihtehešša. Ämmö oli šuanun tahi oštan omenoja kylällä kiertäjiltä… Luve ielleh Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu
Järjestöl on huoli sit, rokotetahgo kai ristikanzat. Ruskiččutartundoin miäry on kazvanuh ylen äijän Europas, varoittau Muailman tervehysjärjestö WHO. Järjestön mugah kačotah, ku ruskiččuu ei enämbi voi pidiä hävitetynny Brituanies. Gretsies, Čehies da Albanies. Ruskičču on hävitetty, ku tietyl alovehel ei ole olluh ni yhty kodiperästy tartundua 12 kuuh. ‒ Ruskičan tulemine järilleh on huolevuttai… Luve ielleh WHO varaittau ruskičun leviemizes Europas ‒ daže 90 000 tartundua puoles vuvves
Ven’alazen advokatan tapahtuksen periä Yhtysvallois luajittih Magnitsiki-zakon tämän vuozikymmenen allus. Europan ristikanzanoiguvussuudo on suudinuh ven’alazen advokatan Sergei Magnitskoin tapahtukses. Suudo suudi Ven’an monis Magnitskoin ristikanzanoigevuksien rikkomizis da käski Ven’an valdivole maksamah 34 000 euruo korvavustu Magnitskoin leskele da muamale. Yksi seiččemes sud’d’as oli ven’alaine. Frantsien Strasbourgas ruadai ristikanzanoigevussuudo tovendi, ku vardoiččijat piettih pahoi… Luve ielleh Europan ristikanzanoigevussuudo suudi Ven’an Sergei Magnitskoin surmas
Piiterih da Leningradan alovehele i hos Viiburih voit tovennägözesti piästä ilmazen e-viizanke ligakuus algajen. Kyzymys on kerduviizas ezimerkikse biznessu- libo turistumatkah näh. Se on voimas yhten kuun, da sil voit oleskella muas enimyölleh kaheksa päiviä. Sähköllizen viizan suat ližäkse terväzeh, vaiku nelläs päiväs. Sähkölline viizu on pättävy ristikanzoile, kudamat ajetah Ven’ale piävyndähizeh. Hätkembän… Luve ielleh Sähköllisty viizua tahtotah sežo Ven’an Karjalah: ”Mahtolline ga ebätovennägöine”
Pohjazien mualoin piäministrat kerävyttih egläi Reykjavikas. Pohjazien mualoin piäministrat kerävyttih tossarren kezäkerähmöh, kudai piettih nygöi Islandies. Paistavannu oli äijy aijankohtastu dieluo, kudamis varmah vaigevin oli pohjazien mualoin perehien tilandeh al-Holan luageril Siiries. Piäministru Antti Rinne saneli Ylele, ku kerähmös eziteltih Ruočin alguhpano hibridusuvvos. Hibridusuudo olis rounoku rahvahienväline suudo, kudai ruadas Siirien… Luve ielleh Pohjazien mualoin johtajat ečitäh sellitysty al-Holan luagerin perehien tilandeheh
Suomen eri čuril pietty rahvahienväline jarmanku tulou Oulun kauppubazarile (Pakkahuoneenkatu 1) 22.‒25.8.2019. Jarmankoih yhtyy ylen suuri miäry myöjyä omissah palatkoinke. Heijän joukos on sežo Karjalan Kielen Seuran palatku, kudamas on myödävänny Seuran julgavuo: kirjua lapsih i vahnembih näh sego cd-diskua. 22.‒24.8. bazaril on myöndiä 10‒20 aigah, ga 25.8 10‒18 aigah.
Elämine on täh suaten pyörin perustarbehien ymbärillä. Meilä on kylläldi ollun kaikkie, kun suuh on puuttun suaha syömistä, on ollun paikka missä eliä, puolizo, ystäviä da mahollizus vähäzeldi todeuttua iččie. Turun yliopisson kauppakorgieškolan tulevazuontutkimuksen professoran Markku Wileniuksen mugah nygyzellä aigua ruamma pahoin, konza täytämmä perustarbehie. Ossamma hirviet miärät joudavua, syömmä ihan liigua da synnytämmä ylen… Luve ielleh Tulevazuontutkija Markku Wilenius: Kymmenen vuuven perästä elämmä ihan erimoizessa muailmassa