Kalevalazen runohuon alguperä tahtotah vie nygöigi peittiä Suomes

Piäkirjutus 1/2016 Lähän Kalevalanpäiviä da muuh aigahgi Suomen kanzalliseeposas kirjutetah vägi boikoih. Se mi čökkiäy silmäh nuolois uudizis da palstois on se, ku niilöis ei nikonzu iččenäh mainita sidä tozidieluo, ku tai kanzallisrunohus on läs kogonah karjalan- da ižoralaskielisty suullistu kirjallizuttu. Laidurahvahallismielizet suomelazet tiedomiehet da kirjuttajat ollah sellitetty suurele rahvahale jo yli 170 vuottu, ku… Luve ielleh Kalevalazen runohuon alguperä tahtotah vie nygöigi peittiä Suomes

Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Piäkirjutus 1/2015 Nevvostoliitos oli vuozinnu 1970–1982 seizavuksen aigukauzi. Silloi oli puolovehjohtajannu Leonid Brežnev. Seizavuksen aigukauzi merkičči, ku kai kehitys hilleni, azettui i väheni. Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas seizavuksen aigukauzi algoi toven tevol konstitutsiiuvvistuksen tulduu voimah 1.3.2000. Hot konstitutsies mainitah erikseh erähii rahvahallizii vähembistölöi kui saamilazet da čiganat dai tunnustetah muuloingi vähembistölöin oigevuot omah kieleh i… Luve ielleh Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Piäkirjutus 3/2015 Ozutahes, ku Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu roihes nygöi vaigiembakse, luguh ottamattah ruočinkielizien ”hyvin varustettuu linnua”. Sidä ei varaita nimi, enne kaikkie ku kielizakonanluajindan kehittämine da virguniekkuohjavoin kohendamine on menestytty kogonah jiätyttämäh riippumattah sit, min värine halličus on vallas. Nämmis ololois ei luajita välttämättäh tarvittavii uvvistuksii muuloile kodimaizile vähembistölöile. Talovus on tiettäväine toine perusteh,… Luve ielleh Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Karjalan kielen da kul’tuuran elvytys edeh parluamentuvalličuksen jälgeh

Piäkirjutus 2/2015 Valličus on pietty da uvven halličuksen luadimine on alganuh. Karjalankielizile uuzi tilandeh andau myös mahtollizuon kohendua omua stuatussua. Tottu ei iellinegi halličus da parluamentu pietty karjalazii pahoi. Monet aziet todevuttih. Nenga sitgi huolimattah, ku vastustajoigi virguniekkoin da poliitikkoin joukos oli. Tärgevimät suavutukset oldih halličuksen annettu elvytysmiärydengu da vähembistölehtien tugi meijän lehtele. KKS on… Luve ielleh Karjalan kielen da kul’tuuran elvytys edeh parluamentuvalličuksen jälgeh

Mikse Suomen vähembistöt ei voija ruadua yhteisruaduo?

Piäkirjutus 2/2014 FIBLUL ry libo Suomen kanzallizien vähembistökielijärjestölöin yhtehine järjestö ei ole ni vouse ruadanuh yli kahteh vuoteh. Evunkačondua ei ole harjoitettu da ei kerähmölöi pietty.Vuvvennu 1997 perustettu yhtistys ei ole oman histourien aigah ruadanuh ylen tehokkahah, a ykskai yhteisruadoelimen lamevumine on merki Suomen kielipoliitiekan kummallizes tilas. Muulois Europan mais tilandeh on ihan toine. Yhteisruaduo… Luve ielleh Mikse Suomen vähembistöt ei voija ruadua yhteisruaduo?

Suomen Karjal-ruadajat da Ven’an tilandeh

Piäkirjutus 1/2014 Ven’an syväinpuoline kehittymine on mennyh 1990-luvul muuloih sivistysvaldivoloih verrateh poikkeavah suundah. Muas ei ole olluh demokratiedu da ei oigevusvaldivuo monih vuozih.Kurii da por’atkua hoijetah pakoittajoin taboih da oppozitsien edustajoi suuditah yhtyperiä tyrmäh monikse vuozikse. Dielonkačondois, kudamat ollah keinotegozet, kanzalazii opitah pidiä por’atkas yli-izänmuallizien riuhtavuksien da voimakkahan propagandan avul. Vähembistölöin syrjindy on lizävynnyh äijäl… Luve ielleh Suomen Karjal-ruadajat da Ven’an tilandeh

Ongo karjalan kielen da kul’tuuran vastustamine vaiku histouriedu?

Piäkirjutus 3-4/2012 Kezäkuus 2012 eräs ven’ankarjalaine toimittai kirjutti, ku suomen karjalankielizien taivahal ei nävy pilvie toizin ku Karjalan Tazavallas. Ku oldasgi dielot muga hyvin Suomes. Tiä on kylläl karjalan kielen da kul’tuuran vastustajii vie 2010-luvulgi. Izänmualline kanzanliikeh perustettih uvvelleh jo vuvvennu 1993 da Akadeemizen Karjalseuran perindehyhtistys registriiruittih vuvvennu 2003. Nämä jyrkät laidujoukot ollah ammussah kiistetty… Luve ielleh Ongo karjalan kielen da kul’tuuran vastustamine vaiku histouriedu?

Opastus on tärgevin i karjalan kielen da kul’tuuran elvytykses

Piäkirjtuus 2/2012 Karjalan Kielen Seuru lujendua da kehittäy koulutustoimindua vuozikerähmös hyväksyttylöin suunduviivoin mugah. Tavoittehennu on lujoittua karjalankielizen vähembistön identitiettua da omanarvontunduo spetsopastuksen avul. Peruslähtökohtu on tiettäväine se, ku karjalazet ollah omassah kanzu, kudamal on kogo aijan kehittyi karjalan kieli da kul’tuuru. Lizäkse opastettavat opiskellah ičelleh lähäzindy da omindu kieldy da kul’tuurua, da silloi liikutah ristikanzan… Luve ielleh Opastus on tärgevin i karjalan kielen da kul’tuuran elvytykses

Suomen pravoslaunoi kirikkö da karjalankielizet

Piäkirjutus 1/2012 Karjalankielizien identitietan kulmukivet ollah karjalan kieli, karjalaine kul’tuuru (vällläh ellendäjen) da pravoslaunoi viero. Pravoslaunoit prihodat ollah oldu enne kaikkie voinien jälles karjalankielizien turvupaikkoi, kudamis on voidu käyttiä omua kieldy da jatkua karjalazii perindehii. Ei ole  kummu, ku suurin vuitti meijän muan pravoslaunois ristikanzois on olluh ainos karjalazii. Kirikön johto da suurekse ozakse i… Luve ielleh Suomen pravoslaunoi kirikkö da karjalankielizet

Yhteizöt ollah piätilas kielen elvyttämizes

Piäkirjutus 5-6/2011 Karjalazet yhteizöt ollah säilytetty karjalan kieli da kul’tuuru nämih päivih suate. Suguloin da perehien lizäkse pravoslaunoiloil prihodil da karjalasten omil yhtistyksil on olluh tärgei rouli täs ruavos. Kieli da kul’tuuru ollah säilytty, hos enimistökul’tuuran paineh on olluh aiga kova. Vuozikymmenii karjalazii opastettih olemah enne kaikkie suomalazii kudamil on vaiku juuret Karjalas. Karjalan kieli… Luve ielleh Yhteizöt ollah piätilas kielen elvyttämizes