Andiekse pakiččemine da andiekse andamine

Pertti Lampi Auschwitzin keskitysluagerin piästämizes on toinargen 27.pakkaskuudu mennyh 70 vuottu. Meedies on kerrottu jälgipäiviä, ku luagerin struastimazen komendantan, Rudolf Hössin poijanpoigu Rainier Höss ottau ozua mustopruazniekkah. Rainier on syväh paheksinnuh oman died’oin ruadoloi. Luageril tapettih yli miljon juudalastu da kymmenii tuhanzii muuloi eri rahvahanjoukkoloih kuulunuoi vangiloi. Hössin poijanpoigu on andavunnuh hommuamah kampuanieloi razismua da… Luve ielleh Andiekse pakiččemine da andiekse andamine

Ruočile moittehii Europan Nevvostolpäi – terväh sezo Suomele?

Pertti Lampi Europan Nevvoston ministrukomitiettu julgai 14.1.2015 oman kannatuksen Ruočile vähembistökielien peruskirjan todevuttamizes viijenden valvondukierroksen (vuozil 2010 – 2013) perustehel. Kannatukset perustutah kriitiekkah, kudaman azientundiikomitiettu ludi Ruočin valdivon annetun raportan da komitietan iče paikal olles kerättylöin tiedoloin pohjal. Ruočči sai nygöi, kui iellizelgi valvondukierroksel, äijy huomaičuksii sobimuksen todevuttamizen jättämizes huoldu pitämättäh. Nenga sit huolimattahgi, ku… Luve ielleh Ruočile moittehii Europan Nevvostolpäi – terväh sezo Suomele?

Ajatuksii kaksikielizyös

Europas läs kai vähembistölöih kuulujat ristikanzat ollah kaksikielizet, eigo enembistökielen maltandu estä ristikanzua maltamas vähembistökieleh. Kaksikielizys on sežo rikkahus, da tutkimuksien mugah kaksikielizet eletäh hätkembäh. Alguperäzen tekstan luadii Olena Centano kirjuttau lapsen kaksikielizyös nenga: Kui kazvattua lapsen ylbevysty hänen omah vähembistökul’tuurah da -kieleh? Yksi parahimis tielöis lapsen kaksikielizyöh on stimuliiruičendu. Ku lapsi yhtistäy toizeh kieleh… Luve ielleh Ajatuksii kaksikielizyös

Suomi-ugrilazen rahvahanliikkehen kummallizii ruadoloi

Pertti Lampi Tämän nedälin aigua vallitah suomi-ugrilaine kul’tuurupiälinnu vuvvele 2015. Tarkoitus on suaha julgizuttu suomi-ugrilazile kanzoile da andua rahvahale kuva, ku vähembistölöil menöy ihan hyvin. Hankehen tagan ollah Sugukanzoin ystävät ry, U-Turn, NGO (Eesti) da Suomi-ugrilazien kanzoin nuorien liitto (MAFUN). Ozutahes, ku M.A.Castrénin Seura ei ole keral. Tovellizuos suomi-ugrilazien kanzoin stuatussu Ven’al on huono da… Luve ielleh Suomi-ugrilazen rahvahanliikkehen kummallizii ruadoloi

Murdehien voinu

Pertti Lampi Mennyt nedälilöih minuh ollah otettu yhtevytty erähät vienana da suvikarjalan murdehien aktivistat. Heijän mieles Karjalan Kielen Seura ei elvytä heijän omua kielimuoduo da ei piästä ilmah tarbehekse materjualua vienakse da suvikarjalakse. Nämmät hengilöt ollah ezitetty, ku ezimerkikse Suojärven voulostiseuran da Karjalan sivistysseuran pidäs ottuakseh kaččuo heijän kielimuodoloin eduloi da pidiä huoldu azielois sežo… Luve ielleh Murdehien voinu

Tiedoloi maksas päivittiä

Pertti Lampi Pyhänpiän 6.heinykuudu oli Helsingin Sanomis kirjutus Tamperehel olijas Lenin-muzies. Muzei on kuulužu sit, ku sen ozuttelulois ei nikonzu ole kerrottu nimidä negatiivistu Leninas libo Nevvostoliitos. Nygöi vikse tapahtuu muutos da histourientutkijoin aigah suavut tulokset otetah huomivoh. Muzein ozuttelulois alletah kerduo sežo nevvostovaldivon perustajan da iče valdivon monis pahois ruadolois da rikoksis. Monil karjalan… Luve ielleh Tiedoloi maksas päivittiä

Karjalan kielen da kul’tuuran elvyttämine on leveialaine ruado

Pertti Lampi Mennyt nedälil Velikobritannies jullattih uudizii (lähte: NPLD) toimenpidolois valliiskoin (kymrin) kielen jogapäiväzen käyttämizen lizävyndäkse. Valliiskoin (Uel’skoin) virguniekat ollah ellendetty ihan oigieh, ku elvytysruado on leveialaine. Virguniekat opitah lizätä kielen käyttyö sežo talovuon alovehel. Eriluaduzien projektoin kel ruadopaikat, kudamis käytetäh vähembistökieldy, ollah tärgiet. Niilöi on helpoin luadie meedien, opastamizen da matkailun alovehil. Valliiskoil on… Luve ielleh Karjalan kielen da kul’tuuran elvyttämine on leveialaine ruado

Vähembistökielii voijjah käyttiä monih tarkoituksih

Pertti Lampi Kaksi nedälii tagaperin saimmo Helsingin Sanomis lugie, ku viimeine navajo-koodukielen maltajis, Chester Nez, oli kuolluh. Yhtysvallat kehitti Navajo- indeitsoin kielen pohjal koodukielen, kudamua käytettih toizes muailmansovas Tyynenmeren frontal. Japounilazet ei voidu murdua telefon-, da raadivoliikendehes käytettyy koodukieldy. Navajoloin sana suojusšlöpöi tarkoitti tankua, syöksybombittai oli kanahaukku da USA oli meijän muamo. Navajo- koodukieli on… Luve ielleh Vähembistökielii voijjah käyttiä monih tarkoituksih

Etnokul’tuuru–poliitiekku estäy nygyaigazen karjalan kielen da kul’tuuran kehittymizen

Pertti Lampi Ven’a da Suomi ollah nuaburimuat da nämil kahtel valdivol on sežo äijy yhtehisty. Nägökannat karjalankielizeh vähembistöh ollah aiga samanmoizet mollembis mualois. Ven’al viralline liinie on se, ku kai kanzalazet ollah enne muudu ven’alazii roinduperäs huolimattah. Vähembistöh kuulujat voijah olla erilazii heijän kielen da kul’tuuran puoles vaiku ylen rajallizel mennezyön alovehel. Täyzii kanzalazoigevuksii, ezimerkikse… Luve ielleh Etnokul’tuuru–poliitiekku estäy nygyaigazen karjalan kielen da kul’tuuran kehittymizen

Päivännouzu-Ukrainas poltettih ukrainankielizii kniigoi

Pertti Lampi Saimmo tuandoi lugie lehtis, ku ven’alazien kiihkoilijoin kova suuttumus kohtistui sežo ukrainan kieleh, kudamua hyö ni vouse ei  hyväksytä. Ihan samah tabah Akadeemine Karjal Seuru tahtoi 1920- da 1930-luguloil hävittiä karjalan kielen da kul’tuuran, hos kniigoi ei yhtelläh taki poltettu vaiku valloitetus Päivännouzu-Karjalas. Hedi tuli mieleh situattu: ”Se oli vaste algusoitto – kus… Luve ielleh Päivännouzu-Ukrainas poltettih ukrainankielizii kniigoi