Vihjavuksii kielen elvytysruadoh

Saaran kuaskut da starinat bodrendetah vahnembii Monet karjalazet ollah jälgiaigua saneltu seuran sekretarile, ku Saara Tuovisen ylen hyvä teos ousoboin hyvin sobiu lugiettavakse karjalankielizile vahnembile. Kuaskut da starinat on hyväntahtostu juumorua parahimilleh. Kuaskulois ei nagreta vaiku toizile, vai sežo karjalazile ičelleh. Ilostukset ollah toven vesselät da niilöi on äijy. Sendäh kirju on verduamatoi bodrendusvälineh kui… Luve ielleh Vihjavuksii kielen elvytysruadoh

On ruavon ual digitualine kriitielline editsii Kalevalah näh

Kalevalaseura da Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ollah käynnistetty tutkimusprojektan, kuduan tavoittehennu on jullata Kalevalan (1849) histouriellis-kriittielline editsii digitualizes formas. Suuri ruado on zavodittu Kalevalaseuran finansiiruittunnu pilottiprojektannu, kuduas tutkii Niina Hämäläinen toimittau kriitiellizen editsien Aino-runoh näh. Pilottiprojektu kestäy kuuzi kuudu. Kogo Kalevalan toimitusruadoh parahite eččitäh finansiiruičendua. Kalevalan histouriellis-kriitielline editsii tarkoittau kommentiiruittuu julgavuo, kudai pohjuau eepossan lähtehainehiston levieh… Luve ielleh On ruavon ual digitualine kriitielline editsii Kalevalah näh

Taiduo da tapahtumua sovus

Munkkiniemen kirikös (Tiilipolku 6, Helsingi) ,17.2. algau aigua 18:00 runoehty. Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu Leo lugou silloi omissah runoloi suomekse da karjalakse. Muuzikkua tapahtumas ozuttau Senni Valtonen. Runoehty on oza Filantropia ry:n i Munkkiniemen prihodan järjestettyy tapahtumua, kudaman aigua sezo on nägyvil kartinoi kačeltavakse i ostettavaksegi.  Tapahtumah liittyi ehtymessu on Munkkiniemen kirikös 10.2. aigua… Luve ielleh Taiduo da tapahtumua sovus

Uuzii kirjoi lugijoin ilokse

Muumiloil pidäy erähän sygyzynny jättiä turvalline kodinotko terstavunnuon muumitatan tahtojes löydiä omassah elokseh midätahto uuttu da tärgiedy. Kogo pereh purjehtau sit yksinäzele majakkusuarele. Elos kivizel suarel on toven tottu eriluaduine. Perehen jäsenet suajah tiijustua ylen vuottamattomii tapahtumii da heijän elostu haldivoijah meri da monet tuulet. Muumilois ymbäri kai on nygöi uuttu, ga täydyygo se muumitatale?… Luve ielleh Uuzii kirjoi lugijoin ilokse

Kerdomuksii Kyminlinnas

Karjalan Sivistysseura on jullannuh Timo Tervosen kerätyis kerdomuksis tevoksen Vallien sisällä, vallien ulkopuolella. Kerdomuksien tapahtumapaikku on Kotkan Kyminlinnan pagolasluageri vuozinnu 1929–1939, konzu Tervonen eli sie omassah vienalazen perehen ker. Pagolasluagerivuozien aigua kirjuttai tiijusti kaikenluadustu, kui argipäiviä muga i tundoloi ulgopuolizuos i juurettomuos. Nämmis kaikis eloksentapahtumis kerävyi Vallien sisällä, vallien ulkopuolella. Tevostu voibi tilata Karjalan Sivistysseuras.… Luve ielleh Kerdomuksii Kyminlinnas

Uusi Muumi-kirju tulos

Kuvves Muumi-kirju Muumitata da meri piäzöy ilmah piätenčän 18.12.2015. Tevoksen on kiändänyh Natalia Sinitskaja, da ulgokuvan on planiiruinnuh Tuovi Laine. Keskel merdy on pieni majakkusuari. Sinne muumipereh purjehtau omassah turvallizes notkos, ku muumitata tahtou olla rohkei piälikkö. Hartwall perehen fondu on lahjoitannuh seurale dengat kiändämisohjelman todevutandah. Tove Jansson: Muumitata da meri, Jyväskylä 2015, 208 s,… Luve ielleh Uusi Muumi-kirju tulos

Karjalaine muuzikku- da runoperindö tänäpäi

 Kylmykuus kerävyi joukko karjalazii da karjalazien jälgipolvii Heinyviele Valamoh. Vuvvennu 1986 perustetul Valamon opistol on tulien vuon pruazniekkuvuozi. Nygöi pietyn seminuaran tiemannu oli karjalaizen muuzikku- da runoperindön elämine täs aijas: se, midä on evakkoloin jälgipolvile siirretty perindö da midä se merkiččöy täs aijas eläjile karjalasjuurizile. Kolmen päivän aijannu rahvas kuuldih moni mieldykiinittäjiä paginua. Perindöntutkii Timoi… Luve ielleh Karjalaine muuzikku- da runoperindö tänäpäi

Mindäh minä huolizin?

Alitet Nemtushkin (1939–2006) oli siberieläine, Irkutskan alovehel elänyh evenkirunoilii, kudai on tunnettu omassah muamankielekse, evenkikse, kirjutettulois runoloissah. UNESCO on käyttänyh Nemtushkinan runoloi tahtojessah kiinnittiä ristikanzoin huomavon varaittavas tilas olijoih kielih. Alitet Nemtushkinal on piässyh ilmah yli 31 kirjua. Net ollah enimyölleh ven’akse, ga muudamat evenkikse. Runo Mindäh minä huolizin? on UNESCON julgavos ”Atlas of the… Luve ielleh Mindäh minä huolizin?

Arhijepiskoppu Leon uuzin runokirju piäzöy ilmah 20. kylmykuudu

Metsätähti ja mies joka metsään lähti – Meččytiähti da mies kudai meččäh lähti on arhijepiskoppu Leon luondotiemalline runokerävys, kudai sanelou sežo ristikanzas täs muailmas. Yhtel aigua ku kirjuttai ylistäy meille annetun luonnon ainavoluadustu kaunehuttu, häi pagizou voimakkahasti luonnonvardoičendan da kliimatanmuutandan piettelendän puoles. Jogahine ristikanzu voibi omil valličendoil sih, mittuzen muailman jättäy tulijoil sugupolvil. Karjalankieline kaunehliteratuuru on… Luve ielleh Arhijepiskoppu Leon uuzin runokirju piäzöy ilmah 20. kylmykuudu