Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Kiäntäjän šanani Šain ehotukšen kiäntyä Milan perehen päivä -kirjan vienankarjalakši alkušykyšystä 2018. Kirja on alkuperäsešti kirjutettu livvinkarjalakši ta kirjan kuvituški on kirjuttajan, Maria Kähärin, ta hänen tyttäreh luatima. Še on tarkotettu lapšilla ta aikuhisilla yhtehisekši luvennakši. Kirjan luatija iče pakajau lapšieh kera karjalakši ta tietäy hyvin, mimmoista luventamaterialie karjalankieliset lapšet tarvitah. Meijän pereheššä kotikielenä on… Luve ielleh Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Aigu lendäy teriäm linduu, da terväh roih Kiännä!-projektan jälgimäine kiännösseminuaru. Piätteniččän paginat ollah suomekse da livvinkarjalakse, suovattan suvikarjalakse da vienankarjalakse. Kiännösseminuaru pietäh Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel, Agora-rakendukses. Tulgua kuundelemah! Kiännösseminuaran programmu 29.–30.3.2019 PIÄTTENIČČY 29.3.2019 Luvendot AG109, harjaitukset AG214–215 10.00–10.15 Seminuaran avuandu 10.15–11.45 Luvendo: Vähembistökielet da kiändäjänopastus (Päivi Kuusi) 11.45–13.00 Murgin 13.00–14.30 Luvendo: Karjalan Sivistysseuran julgavoruandu… Luve ielleh Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah

Karjalan Kielen Seura on vasta piästän ilmah Uarreh peitos -lapsienkniigan. Kniigan on toimittan Katerina Paalamo, da kniigan kuvazet on luadin Sulo Palovuori. Kniigan suarnat ollah piäaziessa Marjatta Mäkäräisen da Saara Tuovisen kiännetyt. Kiändäjät ollah lapsena kuuldu i omassa suvussa sanelduloi starinoi. Niistä erähie on muisseldu täh kniigah. Rahvahan zuakkunoin lizäksi kniigassa on dai tundiettuloin kirjuttajien… Luve ielleh Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah

Karjalan kieli tarviččou yhteskunnan tugie, yhteizön aktiivizutta da yhteh hiileh puhumista

Elokuun jälgimäzenä päivänä piäzi ilmah vuotettu kirja Suomen karjalankielizistä, Anneli Sarhimaan Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Kirja andau selgien kuvan karjalan kielen tilasta täh päiväh suaten, da vielä konkriettizie suozituksie midä pidäs ruadua kielipolitiekan tehostamizeksi da kielen käytön ližiämizeksi. Päivän aigana täyzi zuala rahvasta kuuldih paginua eri tiemoista karjalan kielen ymbärillä. Fennougristiekan professori… Luve ielleh Karjalan kieli tarviččou yhteskunnan tugie, yhteizön aktiivizutta da yhteh hiileh puhumista

Karjalan kyly XIX-XX-vuozisual

Folkloran tutkii L’udmila Ivanovale (kuvas) rodivui idee kirjuttua kirju karjalazes kylys, konzu häi Moskovas nägi kirjan ven’alazeh kylyh da päččih nähte. Ei muga ammui ilmah piässyh Karjalaine kyly: tavat uskomukset, rahvahan meditsiinu da ižändät on ainavo täs dielos kirjutettu tevos. Luvin kirjutuksii suomelazen kylyn histouries i kirjutuksen täs uvves kirjas da ellendin, ku karjalazen i… Luve ielleh Karjalan kyly XIX-XX-vuozisual

Uuzi Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu

Martti Penttozen ubouuzi Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu on hyvin pädii podarku kui merkipäivänny muga i argipäivänny. Kirjas on ezimerkikse äijy hyövyllisty yhtyssanua da mieldykiinnittäjiä sanua elättilöis i kazvistos. Luvettelot Yhtistynnyzien Kanzukundien jäzenmualois i karjalazis kylis ollah sežo ylen kädevät. Jäzenmualoin piälinnatgi koordinuatoinke lövvytäh luvettelos sego karjalazien kylien piduhuot da levevykset. Penttonen on myös luadinuh muutoksii erähih sanoih,… Luve ielleh Uuzi Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu

Jaan Kaplinski gastroliruiččou Helsingis

Estounii-keskukses (Sörnäisten rantatie 22) vietetäh toinargen 26.4. aigua 18:00 kirjallistu ildua Jaan Kaplinskin muailmas. Anja da Juhani Salokannel kudamat ollah kiännetty Kaplinskin kirjoi suomekse, pagizutetah silloi kirjailiipuarua Jaan Kaplinski i Tiia Tomet. Kaplinski on Suomesgi tunnettu kirjailii da ajattelii. Häi on ainavo ulgomualaine kirjailii, kudai on suannuh Eino Leinon palkindon. Jaan Kaplinskin levies tuotandos on… Luve ielleh Jaan Kaplinski gastroliruiččou Helsingis

KKS:l terväh tulos uuzii julgavoloi

Martti Penttosen enzimäine Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu piäzi ilmah vuvvennu 2006. Sen syväindös on 14 000 sanua. Uuvven sanakirjan sanamiäry on lizävynnyh nelländeksel enzimäzeh verratunnu, hos muudamii vahnoi sanoi ongi jätetty iäres. Penttonen on sežo luadinuh kohenduksii ezimerkilöih, oigiehkirjutuksih da kiännöksih i lizännyh kirjan loppuh vie luvettelot kylien- da muannimis. Arhijepiskoppu Leon karjalakse kiännetty Pyhän Tuatan Iivan Kuldusuun… Luve ielleh KKS:l terväh tulos uuzii julgavoloi

Vihjavuksii kielen elvytysruadoh

Saaran kuaskut da starinat bodrendetah vahnembii Monet karjalazet ollah jälgiaigua saneltu seuran sekretarile, ku Saara Tuovisen ylen hyvä teos ousoboin hyvin sobiu lugiettavakse karjalankielizile vahnembile. Kuaskut da starinat on hyväntahtostu juumorua parahimilleh. Kuaskulois ei nagreta vaiku toizile, vai sežo karjalazile ičelleh. Ilostukset ollah toven vesselät da niilöi on äijy. Sendäh kirju on verduamatoi bodrendusvälineh kui… Luve ielleh Vihjavuksii kielen elvytysruadoh