Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Mennyt nedälil Karjalan kielen seuru sai ylen hyvän sähköpoštuviestin Milla Tynnyrizelpäi. Milla otti ozua Karjalazeh luvendukodvazeh da oli enzimäine, ken suoritti sen. Milla saneli, gu häi on opastunnuh lugemah da kirjuttamah karjalakse juuri luvendukodvazen vuoh! Hänen sanelendu oli moine mieldykiinnittäi, ga myö kai kerras piätimmö pagizutella händy täh dieloh näh sähköpoštači. Nenga sit Milla meile… Luve ielleh Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Kuulkua meijän iäni!

Nämmil pualikkupordahil kaikis alimazinnu ollah net moniluguzet ozattomat da toivottomat, kudamien eloksenstarinoi niken nikonzu ei kuule. Ai Wei Wei Ongo sinus tundunuh, ku et ruohti käyttiä midätah kielimuoduo kui ezimerkikse karjalan libo suomen kieldy julgizis tilandehis? Pietgo omua suullistu libo kirjallistu kielineruo liijan heikonnu da varuatgo sidä, ku sinun piäl ruvetah nagramah libo moittimah? Etgo… Luve ielleh Kuulkua meijän iäni!

Histouriedu da sugututkimustu

Salmin Viertelän kyläspäi roindua myöte olii da Helsingih elämäh azettunuh Leo Mirala (kuvas) on äijän i kogonah iče kerännyh omassah kodialovehen histouriedu i tutkinuh sežo salmilazii suguloi. Tämän lizäkse häi on kirjutannuh mustoh ezimerkikse kerdomuksii salmilazis, pravoslaunoin nimistyö dai tapahtumii omissah Karjalan matkoil. Miralan mieles ollah moizet mustoh kirjutetut tiijot da dielot kulumatoindu perindyö. Net… Luve ielleh Histouriedu da sugututkimustu

Dokumentu Santra Remšujevah näh

Yle Tiemal ozutetah tänäpäi illal dokumentufil’mu Santra ja puhuvat puut. Se sanelou vienankarjalazes Santra Remšujevas, kudai mustau tuhanzii vahnoi karjalazii pajoloi, starinoi, sananpolvii da loitšusvirzii i pajattau sežo. Fil’mu kerävyy pienis arren kodvazis, resunkuepizoudis i arhiivumaterjualas. Se on tietynlaine maagiellisreal’noi tunnelmien kerävö vienankarjalazes häviäjäs tavas olla da eliä. Viena on ainavo paikku muailmas, kudamas vie… Luve ielleh Dokumentu Santra Remšujevah näh

”Minuu kazvatti sugupolvi, kudai huijusteli omassah kul’tuurua” – Tanja Sanila tahtou luadie kolttasaamin kul’tuuras verevän

Kolttasaamilazien enzimäine naispuoline luottamusmies Tanja Sanila huavuau nostua omassah huijustellun da tirpannuon kul’tuuran kukoistukseh. Lapin syväinmualoil on yksi Suomen čomimis čuururannois. Vuarat da tundurit sinerdetäh horizontas. Tanja Sanila tahtou ozuttua kohtan. Eihäi vuottas, ku muga pohjazes, Anaran Čevetjärvel avavunnus nengoine randuruaju. Tiä nägyy muudugi yllättäjiä – Sanila iče. Sanila, 36, on pionieru. Häi on enzimäzii… Luve ielleh ”Minuu kazvatti sugupolvi, kudai huijusteli omassah kul’tuurua” – Tanja Sanila tahtou luadie kolttasaamin kul’tuuras verevän

Karjalazen brihan kolmas evakkomatku

Viktor Kuusela pečatoi omassah yli 60 vuvven taidoiliialan 90-vuozipruazniekkuozuttelul Rautalammil. Sen tevokset häi lahjoittau muziele. Enzimäzenny Suomes livvikse runoi kirjutannuon taidoilijan toine kirju jullatah samoiten. Tevokses karjalaine briha mustelou omassah matkua taidogruafikakse da professorakse. RAUTALAMPI  Viktor Kuusela tulou gost’uah vastah pihale. Flagun sallos liehuu Karjalan vimpel. Matku Karjalas, Salmin Orusjärvelpäi tänne hänen omassah vahnembien sodien jälgeh… Luve ielleh Karjalazen brihan kolmas evakkomatku

Edvard Vilhelm Ahtia, vuoteh 1892 sah Starck (1866–1953)

Pertti lampi Edvard Ahtia oli huomattavin karjalan kielen puolistai da kannattai 1900-luvun algupuolel Suomes. Häi oli roindua myöte kogonah ruočinkielizes, Ekenäsis elänehes perehesspäi. Edvard sai viettiä omua nuorusaigua eri puolil Suomen Karjalua da terväh rakastui Karjalan kanzah, sen kieleh da perindeheh. Suojärven Kuikkuniemi oli spetsial’noin tärgie paikku sentäh, ku sie oli erinomazii kielentaidajii da akun… Luve ielleh Edvard Vilhelm Ahtia, vuoteh 1892 sah Starck (1866–1953)

Paul Tulehmo, Šuutka-Griiša (1890-1972)

Voikoimbie karjalan kielen taidajie on olluh suojärveläńi Paul Tulehmo, enďini suguńimi Trofimov. Häi käytti ńimimerkkie ”Šuutka-Griiša”. Erityzesťi olemmo suanuh lugie hänen huumoril höyssettylöi runoloi. Ńiis löyvät Sunduga -kńiigaspäi semmozet kui ”Päiväkettšo”, ”Jauhohuavuo lunnastamas”, ”Kärrinvoidaja”, ”Ţiedoińńiekka”, ”Hettšu da Hetšun akka” da ”Kevätrospuutta”. Paul Tulehmon runo Suojärven Leppäniemen nuorisoseuran algubrieguh jo 3.6.1917 on vie tänäpäingi ajankohtańi. Häi näit… Luve ielleh Paul Tulehmo, Šuutka-Griiša (1890-1972)

Kuččumuksennu karjalan kieli

Eloksenruadopalkindo ruavos karjalan kielen hyväkse Karjalan Kielen Seuru andoi professor L’udmila Markianovale ezmässarren 11.11.2013 Helsingis eloksenruadopalkindon karjalan kielen tutkimuksen, kehittämizen da opastuksen alal ruatus ruavos. Palkindo on nimitetty arvospietyn suomelazen karjalan kielen kehittäjän Edvard Vilhelm Ahtian mugah (1866 – 1953). L’udmila Markianova on karjalan kielen arvospietyin tutkii da kehittäi sen uvven nouzukavven aigah 1980-luvun lopus… Luve ielleh Kuččumuksennu karjalan kieli