Johannes Sonkajanrandalaine liitetäh pyhien joukkoh 12. ‒ 13.7.

Jovensuus, Ilomantsin Kokonniemes da Sonkajanrannal olijas Pyhän prorokan Hannan kirkös pietäh 12.‒13.7. jumalansluužbat, kudamien mugah Johannes Karhapiä liitetäh pyhien joukkoh nimel muučenniekku da tunnustai Johannes Sonkajanrandalaine. Sluužbih yhtytäh kai meijän kirkkölöin ruadajat jepiskopat. Piätenčän pietäh pyhäle kaksi panihiidua. Enzimäine pietäh 11 aigah Jovensuun Siilaizil, pyhän kuaznimispaikas. Panihiidan pidäy prihodan piäpappi Tuomas Järvelin yhtes Jovensuun prihodan… Luve ielleh Johannes Sonkajanrandalaine liitetäh pyhien joukkoh 12. ‒ 13.7.

Ilmaston lämbenemizen täh roih uuzi varavo: Troopikan meččien hajuomine estäy lajiloin siirdymizen viiliembile alovehile

Jo läs 2/3 tropiičeskolois mečis on muga erikseh, ku lajit ei enämbiä voija siirdyö mečäspäi toizeh. Luonnontutkijat ollah ellendetty, ku ilmaston lämbenemizes da troopikan mečänkuadamizes roih tozi varavo monile elätti- da kazvilajiloile.   Mečänkuadamizet ollah hajoitettu meččyalovehet muga erikseh olijoikse, ku organizmulajit enämbi ei voija siirdyö paikaspäi toizeh, hos niilöil muuttunuzien ololoin täh olis pakko… Luve ielleh Ilmaston lämbenemizen täh roih uuzi varavo: Troopikan meččien hajuomine estäy lajiloin siirdymizen viiliembile alovehile

BBC: Kitai eroittau uiguurien lapsii omis vahnembis ‒ ”ozutahes kul’tuurizekse rahvahantapandakse”

BBC:n mugah tovestehet vihjatah sih, ku lapsii vietäh internuattoih, kudamis heidy tahtotah irdavuttua omis juuris. Kitai eroittau islamalazien uiguuriloin lapsii omis vahnembis, omas vieros da omas kieles, sanelou Brituanien ylehine radivoyhtivö BBC.   Jo aijembah on kerrottu aiguzien uiguuriloin arestuimizis. On arvivoittu, ku Kitai on vedänyh sadoi tuhanzii aiguzii suurile luageriloile Xinjiangan muakunnas.   Nygöi… Luve ielleh BBC: Kitai eroittau uiguurien lapsii omis vahnembis ‒ ”ozutahes kul’tuurizekse rahvahantapandakse”

Tulgua terveh Valassin Praasniekale!

Pielaviel on täs kuus tuaste Valassin Praasniekku. Se algau piätenčän 20.7. da jatkuu vie pyhänpiän 21.7.   Piätencän 18:00 aigah on Taipalehen časounas ehtysluužbu. Pyhänpiän 21.7. pietäh 10:00 aigah liturgii da vienpyhitys silmykaivozel da lituanii Karjalah jiännyzien mustomerkil. Tämän jälgeh on ristusuattavo Suojalah (Puistotie 8) pidämäh päivypruazniekkua 13:30 aigah. Päivypruazniekan ohjelman muvvostetah Pussihousut -joukon pajot.… Luve ielleh Tulgua terveh Valassin Praasniekale!

Karjalan Liitole merkiččii iänivaldu Karjala-lehtes

Karjala-lehtie ilmah piästäjän Karjala Lehti Oy:n talovehellistu stuatussua lujendetah da lehten painomiärän kazvattamizekse yhtivö kontsentiiruiččou yhtehisty ruaduo Karjalan Liitto ry:n ker. Karjalan Liitto suau suuriman iänivallan yhtivös. Dielos saneltih karjalazien kezäpruazniekan piäpivos Hämienlinnas.   Lehten suurimat omistajat Karjalan Liitto, Karjalan Fondu, Tevollizuon- da biznesmiehien Seuru Pamaus ry, Karjalazen Kul’tuuran Kannattamizen Fondu, Karjalan kul’tuurudengufondu da Viiburi-Fondu,… Luve ielleh Karjalan Liitole merkiččii iänivaldu Karjala-lehtes

Karjalan Kielen Seuran ruandupaikku on muuttunuh

KKS:n Helsingin ruandupaikku on nygöi Liisankatu 29:s. Mellunmäis ruattih 15 vuottu da nygöi on aigu tulla Helsingin tsentrah pravoslaunoin prihodan taloin alakerrokseh, endizeh Tuohus -laukan paikkah.   Mellunmäispäi on jo vietty uudeh paikkah kirjastot, arhiivat da meebelit. Selgei on, ku keskeine paikku on paras mahtolline seuran jäzenile, kaikile karjalazile da karjalazen kul’tuuran ystävile, ollou sit… Luve ielleh Karjalan Kielen Seuran ruandupaikku on muuttunuh

Suomen pravoslaunoi kirikkö on suanun enzimäzet omat pyhät

Kezä 2019 on Suomen pravoslaunoin kirikön historiessa merkičykselline, sentäh kun sih aijottuu kaksi kanoniziiruičendua, Iivana Valamolazen da Iivana Songajanrandalazen pyhien joukkoh liittämizen sluužbat. Suomessa Iivana Valamolane on tundiettu Valamon shiimaigumena Johanneksena da Iivana Songajanrandalane nimellä Johannes Karhapiä.   Konstaninopol’an ekumenizen patriarhuatan Pyhä sinoda jo mulloin hyväksy Suomen ortodoksizen kirikön alottehen shiimaigumena Johanneksen da Johannes Karhapiän kanoniziiruičennasta… Luve ielleh Suomen pravoslaunoi kirikkö on suanun enzimäzet omat pyhät

Meijän kodiperäine kieli karjal

Karjalan kieli on Suomes vahnu kodiperäine kieli. Kirjukieldy karjalah näh on yhtelläh kehitetty vaste mennyt vuozikymmenien aigua, da Europan nevvoston alovehellizien libo vähembistökielien peruskirjan piirih karjal piäzi vaste vuvvennu 2009. Ollus kielipoliittine ilmasto olluh voinien jälgeh toizenjyttyine, karjalan kielen stuatussu Suomes vois olla parembi nygösty.   Kielen da murdehen ero on ylen häilyi, ga karjalan… Luve ielleh Meijän kodiperäine kieli karjal

Hyviä Iivananpäiviä kaikile!

  Iivananpäiväh näh on täs teile pieni da ozakas palaine Tove Janssonan kirjas Muumit da suuri viennouzu.   Marabuherru lendi suurin mutkin da laskih vähästy alembakse jogahizen puunladvan kohtas. Hyö nähtih äijän kedä istumas puunoksil, ga ei löytty Muumitatua. ‒ Net pienet olendot minä pellastan myöhembä, sanoi marabuherru, kudai oli hyväs mieles pellastushommis olles. Häi… Luve ielleh Hyviä Iivananpäiviä kaikile!