Oigevusministerstvan mugah toizel kielel pagizemistu ei sua kieldiä školis ‒ oletgo tiijustannuh kielen käyttämizeh liittyjii rajoituksii Suomes?

Suomelazien školien kielenkäyttämizen ohjuandas on eruo. Tarkembii valdukunnallizii miärävyksii ei ole, sanou Jorma Kauppinen opastushalličuksespäi.   ”Se, mil kielil školis paistah, on lähtökohtazeh rikkahus. Školal on oma opastuskieli, kudamal opastus menöy, ga se ei tarkoita, ku toizien kielien käyttämine olis kielletty.”   Toizien kielien pagizemizen kieldämizel Kauppinen vihjuau tapahtukseh, kudai rodih Ruočis mennyt sygyzyn. Västeråsalazen… Luve ielleh Oigevusministerstvan mugah toizel kielel pagizemistu ei sua kieldiä školis ‒ oletgo tiijustannuh kielen käyttämizeh liittyjii rajoituksii Suomes?

Kuulin kui helizi fado ‒ fadopajoloi portugualien, suomen da karjalan kielel

Pyhänpiän 4.8.2019 pietäh Helsingin Taidopaviljonas (Nervanderinkatu 3) 17.00‒18.00 aigah konsertu Kuulin kui helizi fado, kudamas ozutellah Kirsti Poutanen da Esa Helasvuo.   Portugualien fadoloin ližäkse suajah konsertah yhtyjät kuulta ainavoluaduzii uuzii fadopajoloi portugualien, suomen i karjalan kielel.   Fadopajattai Kirsi Poutanen on spetsializiiruinnuhes Portugualien fadoh da on sežo runoilii sego ozuttelii. Poutazel on piässyh ilmah… Luve ielleh Kuulin kui helizi fado ‒ fadopajoloi portugualien, suomen da karjalan kielel

”Austraalii pidi tozi pahoi omua kandurahvastu ‒ vaikutukset nävytäh vie nygöi: ”en tiijä, ongo meil pakittu prošken’n’ua”

Televiizoras egläi alganuh kolmeozaine dokumentu Matka Tyynenmeren taiteeseen sanelou Oseanien kandurahvahien histouries da sit, kui Oseanien kul’tuuru suli vähitellen päivänlaskumualazeh da midä sit rodih.   Taidohistourienkirjuttai James Fox menöy 1700-luvul elänyön brituanielazen tutkijan James Cookan jälgii myöte da sellittäy, mittustu kandurahvahien elos on olluh, da kui heijän omassah kul’tuuru suli päivänlaskumualazeh eloksentabah. Vaikutuset ollah aigamoizet,… Luve ielleh ”Austraalii pidi tozi pahoi omua kandurahvastu ‒ vaikutukset nävytäh vie nygöi: ”en tiijä, ongo meil pakittu prošken’n’ua”

Robotiekkua da ohjelmoindua nuorembih da vahnembih näh

Martti Penttozen kirju Robotiekkua da ohjelmoindua opastau 9‒99- vuodehizet ohjelmoimah da ohjuamah Sphero robottoi Edu ohjelmistol sego ohjuamah Martti robottoigi.   Kirjas sanellah šeikkuperäzeh allukse robotois i tiedokonehis, sit Sphero robotan käzinohjuandas Android -telefonal da taulutiedokonehel, sego Martti robotan käzinohjuandas, ohjelmoindas palakižannu da lopukse ohjelmoindas.   Nämmien ližäkse kirju tunnustuttau lugijat ohjelmoindukielih, kudamat ollah Scratch,… Luve ielleh Robotiekkua da ohjelmoindua nuorembih da vahnembih näh

Mustoja mennyzyökses

Buaboi da Kekkone   Muhoksel piettih aigoinah kaksi muatalovusnäyttelyy. Ensimäne näyttely oli vuonnu 1954. Tuo vuozi oli merkičykselline dai minulleni. Silloi sain piäztötovestuksen Muhoksen keskiškolastu. Lukiuo ei silloi vie olluh, mugai minun školankäyndi jäi siih. Minun elos jatkuigi ruadien, armien da ammattih opastumizen merkeis. Buaboni eli omas mökis, kudai oli Tillmannin sahalaitoksen nuaburinnu.   Meijjän… Luve ielleh Mustoja mennyzyökses

Myös päiväine čirittäy

Myös päiväine čirittäy tual puhtahal taivahal. Ga mikse nygöi tunduu: olen jygien vaivan ual? Lämmät tuulet kezäkuun jogahistu sebäilläh, a syngät duumat minuu kiuzatah dai perretäh. Saduzes kukat kaikin värilöis, on kaunistu. Mindäh minul tänäpäi mieles äijän pahuttu? Ei nämmä ajatukset piäs enzimästy kerdua. Terväh pidäs minule midätahto lekarsvua. Eihäi täs viinua pie, en enämbi… Luve ielleh Myös päiväine čirittäy

Kirikkö Kiihtelysvuarah

  Tarkoituksel sytytetty tulipalo hävitti mennyt vuvven sygyzyl läs 250-vuodehizen Kiihtelysvuaran puuhizen kirikön. Jovensuun prihoduyhtymän piätettyy uvven kirikön srojimizes talvikuus, Kiihtelysvuaru- Seuru ečči lubua dengoin keriämizeh da luvan tulduu nimitettih varoi hommuaju ruadokundu.   Tämän vuvven allus algajen ristikanzoil on olluh mahto yhtyö kerävykseh andamal dengua vakkazeh libo kirjuttamal oma nimi luvetteloh. Eri järjestöt i… Luve ielleh Kirikkö Kiihtelysvuarah

Karjalan kieldy Vieljärves

Irina Čakkojevan da Martti Penttosen kirju Kui vaihtui kieli Vieljärves sanelou sit, mittuzien dieloloinke kieli on vastavunnuh. Kirjas on 23 kielellisty biogrugiafiedu, kudamat ollah vuozinnu 1932‒1980 roinnuzien vieljärveläzien kerrotut. Enzimäzet kerdojat mustetah vie”ruskieloin fennomuanoin” vaikutustu kieleh. Karjalan kieldy käytettih opastuskielenny vaiku vähäzen aigua erähis hierulois, da internuatois pidi lapsil paista ven’akse. Karjalakse pagizemine oli kielletty.… Luve ielleh Karjalan kieldy Vieljärves

Arhijepiskopan Leon uuzi runokirju on piässyh ilmah

Luulen tuulen tulevan – Uvvet tuulet tullah sanelou vastavumizis, eloksen suuris dielolois enzimäzen i jälgimäzen ellendettävän kodvazen välil da muailman čuasvuiččemizes, ajattelemizes i kaunehuos da sen ellendämizes.   Kirjuttai on suannuh inspiratsiedu sežo vuvvenaigoin piirdehis: sygyzyn värilöis, kivoksis, keviän vallos i kezän lämmös, tiähtitaivahas sego kaibavukses lapsusaijan kodialovehele, lähäle luonduo.   Lähäl luonduo elos on… Luve ielleh Arhijepiskopan Leon uuzi runokirju on piässyh ilmah