Tärgei kirju Päivännouzu-Karjalan okupatsiiaijas vuozil 1941‒1944

Helena Pilkkeen kirju Propagandaa Itä-Karjalaan ‒ Heimokansan suomalaistajat 1941‒1944 kuvuau aigua, konzu Päivännouzu-Karjalas oldih suomelazet okkupantat. Suomelazien mieli oli kazvattua ”orjutetun Karjalan muan”eläjis putin kandusuomelazii opastusruavokse kučutul propagandal. Kahten kirikkökunnan papit ristittih kiistah karjalazii lapsii,  perustettih kymmenii školii, monii hierubibliotiekkoi da opastuskerholoi, sanomulehti Vapaa Karjala varmisti, ku elos Suomes on rikkahembia i ozakkahembia, da alovehellizet… Luve ielleh Tärgei kirju Päivännouzu-Karjalan okupatsiiaijas vuozil 1941‒1944

Vuvven karjalaine kirju vallittu

Professor Anneli Sarhimaan Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa on vallittu vuvven 2017 karjalazekse kirjakse. Valličuksen luadi Karjalan Liiton pakičukses ozuttelii Petri Liski. Liskin mugah toizin kuin filosoffu Ludwig Wittengstein on kirjutannuh, pidäy paista dielos, kudamas ei voi paista. Brihannu Petri Liski ei tiedänyh, ku hänen oman buabon paistun Kannaksen murdehen ližäkse on olemas… Luve ielleh Vuvven karjalaine kirju vallittu

ELEN:an ylehizen kerähmön tuloksii

ELEN (European Language Eqaulity Network) on pidänyh Valencies ylehizen kerähmön, kudamas käziteltih Katalonien tilandehtu. ELEN:ah kuuluu äijy vähembistökielizien järjestyö da Karjalan Kielen Seuragi on olluh ELEN.n jäzen vuvves 2016. Acció Cultural del Pais Valenciàn (Valencien kul’tuuru järjestö) (ACPV) jäzenien kerähmöh jätetys mieles saneltih, ku Katalonien halličuksen da rahvahallizen kollektiivan johtajien vangiččemine ei vie nimittumah piätökseh… Luve ielleh ELEN:an ylehizen kerähmön tuloksii

Elävy suulline perindö ‒ sananpolvis slengupajoloih

Suomelazen Kirjallizuon Seuran pruazniekkuzualas (Hallituskatu 1, Helsingi) pietäh eläviä suullistu perindyö käzittelii seminuaru kolmaspäivänny 15.11.2017 aigua 10.00 ‒ 16.00 Seminuaran aigua duumaijah midä on tämän päivän suullinen perindö da voibigo sidä hoidua. Paginua on sežo sit, kuibo arhiivat tallendetah suullistu perindyö kollektiivoin ker i mittumii objektoi Suomen libo Unescon ainehettoman kul’tuuruperindön luvetteluh vois eččie. Ližäkse… Luve ielleh Elävy suulline perindö ‒ sananpolvis slengupajoloih

Muhoksen časounan mustol

”Oi Kristos Jumal, Sinä kirkastuit vuorel da ozutit kunnivos opetuslapsile heijän maltoloin mugah. Antakkah valgiedu Spuassansünnüttäin malittuloin täh meitügi riähkähizii, ikuine valgehus. Kunnivo olgah Sinul, valgehuon kandai.” Kristokzen kirkastumizen mustol pühitetty ortodoksine časounu ei čomenda enämbiä Muhoksen maisemukuvua. Valdudorogan varres Korivuaran kohtal olluh homeongelmane pühättö purettih ligakuun loppupuolel vuonnu 2017. * * * Seison autiol… Luve ielleh Muhoksen časounan mustol

Muuzikkua Vantaan da Helsingin kirikkölöis

Duot Iro Haarla da Kristiina Olanto konsertiiruiččou Pyhän Laurin kirikös (Kirkkotie 45, 01510 Vantaa) piätenčän 10.11.aigua tazah 18:00. Toizen kerran duot ozuttelou Lauttasaaren kirikös (Myllykallionrinne 1, 00200 Helsingi) pyhänpiän 26.11. aigua tazah 16:00 Iro Haarla on suomelaine džazpianistu da arfan soittai, kudai soittau ližäkse kosketinsoittimii i säveldäy da ruadau ansambl’an johtajannu. Kristiina Olanto on pajattai… Luve ielleh Muuzikkua Vantaan da Helsingin kirikkölöis

Salmin pravoslaunoikirikkö rikkovui pahoi voinis ‒ nygöi se kohendetah muga kaunehekse kui se oli enne

Läs 200 vuottu vahnu pravoslaunoikirikkö on yksi Ven’an Karjalan kuuluzimis muanmerkilöis. Pyhän Nikolaoksen kirikkö Salmis Ven’an Karjalas libo endizes Suomen Raja-Karjalas on jo hätken halveksinnuh aigua da siädy. Vuvvennu 1825 valmistunnuh pravoslaunoikirikkö rikkovui pahoi talvi- da jatkovoinan aigua. Puut ollah kazvettu läbi kirikön olemattoman levon, tuhanzii kirpiččöi on pakkunuh da rakendus on muitengi pahoi rämistynnyh.… Luve ielleh Salmin pravoslaunoikirikkö rikkovui pahoi voinis ‒ nygöi se kohendetah muga kaunehekse kui se oli enne

Kielellizien oigevuksien puoles

Anneli Sarhimaan Vaietut ja vaiennetut ‒ Karjalankieliset karjalaiset Suomessa on perustehelline tutkimukseh pohjavui kuvavus vägi tundemattomakse jiännyös meijän oman muan kieles. Tämän ližäkse tevos on yhteiskunnallistu vastuttu čuasvuijan tutkijan paginvuoro kielellizien oigevuksien puoles. Karjalankielizet ollah nygöi Suomen ainavo kodiperäine rahvahanoza, kudamua ei mainita konstitutsies da kudaman kielellizien oigevuksien kannattamistu da turvuamistu ei ole huomavoitu kielizakonoinluajindas.… Luve ielleh Kielellizien oigevuksien puoles

Suojärvelästy elostu kirjan täydehyöl

Kevätkezäl 2017 jullattu Suojärveläisten juhlaa ja arkea – Elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan kerävyy suojärveläzen rahvahanškolanopastajan Lyyli Homehen (1901 – 1982) vuozinnu 1967 – 1981 kerätys mustotiijos. Homeh rubei keriämäh suojärvelästy mustotieduo eläkkehele piästyy da kirjutti niilöis viizitostu tutkimustu. Homeh sanelou omissah tutkimuksis rajakarjalazis parandamiskeinolois da kuolemah liittyjis dielolois. Häi kuvuau sežo suojärveläzien pruazniekkua da argipäiviä,… Luve ielleh Suojärvelästy elostu kirjan täydehyöl

Uuzi kalenduaru on piäzemäs ilmah

Vuvven 2018 Karjalaine kalenduaru piäzöy ilmah 6.päivy kylmykuudu. Kalenduaran tiemannu on E.V.Ahtian 150-pruazniekkuvuozi. Edvard Vilhelm Ahtia, vuodeh 1892 suate Starck, roih ruočinkielizeh pereheh 12.11.1867 Dragsvikas. Häi rodih innokas karjalan kielen tutkii, kehittäi da eziboruiččii, kudaman piämiäry oli kehittiä karjalale oma, anukselazih murdehih perustui kirjukieli. Hänen omassah ezitysty kirjukielekse yhtelläh ei hyväksytty 1930-luvun ennakkomielizis ololois, vaiku… Luve ielleh Uuzi kalenduaru on piäzemäs ilmah