Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Liikennehturvan mukah kuvaštajan tekstiilin lisäkši pimieššä olis hyvä varuštautuo toisenmoisellaki kuvaštimella. Erilaisien kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau ielläh. Esimerkikši Novita Oy:llä, kumpani valmistau tikutušlankoja, kuvaštajien lankojen myöntä on kašvan viime vuosina šuurešti. Seija Wessmanki kertou, jotta šemmosien kuvaštajien tekstiilien kuin šormikkahien ta reppujen kyšyntä tänä šykyšynä on ollun šelväšti iellisie vuosie šuurempi.  Seija Wessman on forssalaini… Luve ielleh Kuvaštajien kävelytekstiilien kyšyntä kašvau – Liikennehturva: kuvaššinta ne ei korvata

Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Mennyt nedälil Karjalan kielen seuru sai ylen hyvän sähköpoštuviestin Milla Tynnyrizelpäi. Milla otti ozua Karjalazeh luvendukodvazeh da oli enzimäine, ken suoritti sen. Milla saneli, gu häi on opastunnuh lugemah da kirjuttamah karjalakse juuri luvendukodvazen vuoh! Hänen sanelendu oli moine mieldykiinnittäi, ga myö kai kerras piätimmö pagizutella händy täh dieloh näh sähköpoštači. Nenga sit Milla meile… Luve ielleh Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Linduloin kannat ollah romahettu Pohjais-Amerikassa, Suomessagi linduloin miärä vähenöy

Yhysvalloissa da Kanadassa on nygöin kolme miljardua linduo vähembi kuin vuodena 1970. Se merkiččöy sidä, što linduloin kannat ollah pienetty lässä 30 prosentalla. Linduloin kannat ollah Pohjais-Amerikassa pienetty kaikenluaduzissa eländäymbäristölöissä. Tutkijoin mugah syynä täh on se, što linduloin eländäymbärissöt ollah kavottu da vähetty rištikanzoin ruannan jälgituloksena. Suomessa moista suurda arvivuo ei ole luajittu, sanelou Birdlife… Luve ielleh Linduloin kannat ollah romahettu Pohjais-Amerikassa, Suomessagi linduloin miärä vähenöy

Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Miemit vaikutetah tehokkahašti, šentäh kuin huumorih piilotettuo viestie ei malteta aina ymmärtyä haitallisekši. Instagramih tulou parahan kaveris jakama meemi, kušša kotimuan poliitikkoja on kuvamanipuloitu näyttämäh nakrettavilta. ”Tuommosie tuijassuja hyö ollah!” Tykkyät ta juat. Koneäly tuntou, jotta olet kiinnoštun tämmöseštä šiämyštäštä ta jatkošša šamanmoisie meemijä ilmeštyy mopikkaš ruuvvulla kiihtyjäh tahtih. A još poliittisih mielipiteihi yritetähki vaikuttua… Luve ielleh Huvie vai aivopešuo? Meemit vaikutetah ajatukšihis, etkä välttämättä ieš huomua šitä

Saudi-Arabiessa on ruvettu andamah naizilla pasporttoi ilmain miespuolizelda huolenpidäjäldä kyzyttyö lubua

Saudi-Arabien hallinnon lehtih, ministerstvoin verkkosivuloilla da rahvahienvälizih uudizih tuli männyön kuun allussa tiedo siidä, jotta naizien ičenmiäriämisoigevuot lizetäh sygyzyn aigah kuningahan annetulla azetuksella. Oigevus pasportan suandah koskou täyzi-igähizie 21-vuodehizie naizie. Lizäksi naine voi registriiruija miehen kera yhtehmänennän, eruonnan da lapsen synnynnän. Lapsien enzisijahizet huolenpidäjät, muamot voijah i tilata omilla lapsilla dokumenttoi matkua näh da andua… Luve ielleh Saudi-Arabiessa on ruvettu andamah naizilla pasporttoi ilmain miespuolizelda huolenpidäjäldä kyzyttyö lubua

Tiähtimerkilöin nimet Karjalazen verkokirjaston kuvasanakniigazes

Suvaičetgo horoskoppua da tahtotgo tiijustua, kui eri tiähtimerkilöin nimet kiännytäh karjalakse?  Tiezitgo, gu ezimerkikse vuorikoza on oman tavan mugah uskolline, perävymätöi, ga toizielpäi  ičepäine da suureksemenii? Tiähtimerkilöin nimet da äijät muut vesselät da mieldykiinnittäjät sanat nygöi voit kaččuo Tatjana Baranovan da Natalia Giloevan luajitus kuvasanakniigazes, kudai löydyy Karjalan Kielen Seuran Karjalazes verkokirjastos. Kuvasanakniigaine on luajittu… Luve ielleh Tiähtimerkilöin nimet Karjalazen verkokirjaston kuvasanakniigazes

Kuinpa hyvin tunnuššat luonnonkukkie ta kašvija?

Tänä vuotena kešä tuli niityllä tavallista aikasemmin. Monien kašvien kukinta alko pari netälie ennein tavallista. Ympärihis meitä kašvau ta kukkiu monta monituista kašvie, ka harva ristikanša tietäy kaikkien kašvien nimet. A kuinpa hyvin šie tunnuššat luonnonkukkie ta -kašvija? Vaštua täh lyhyččäiseh kyšelyh: https://forms.gle/bqxkS8c8bvKAFVf67 Kiännöš: Irma Aleksejeva Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10217224 Kuvat: Pixabay ta Plantarium

Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Sevettijärvellä pruaznuidih nedäli tagaperin suovattana koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispäiviä. On männyn 70 vuotta siidä, kun toizen muailmanvoinan jälgeh omat koit mänettänyöt koltansaamelazet jälgimäin piästih elämäh uuzih kodiloih. Tuaksi oli jiänyn vuozie kestänyt voinan da evakossa olennan aiga. Nämä vuozikymmenet ei ainos olla oldu hyvät koltansaamelazilla. Oman kodialovehen jättämine jätti jälgeh äijän traumua, da suomelaistamizen… Luve ielleh Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Kanšallisešša geenivarakokoelmašša šäilytetäh paikallisien omenalajien dna-tiijot ta istorija. Ähtäriläispuun šiemen šuatih laukunkantajilta läheš 120 vuotta takaperin. Ähtärin Rämälänkyläššä šijoutujan Kortteisen šukutalon pihapiirin keškipisteh on noin 120-vuotini omenapuu. Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietäy kertuo, jotta omenapuun on issuttan hänen ämmöh Hilma Kortteinen, kumpani tuli taloh emännäkši 1800-1900-lukujen vaihtehešša. Ämmö oli šuanun tahi oštan omenoja kylällä kiertäjiltä… Luve ielleh Vienankarjalaisien sumčankantajien omenašta kašvo šuomelaislajin emäpuu

Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Koko netälin ajan on lyhytaikasie kuatovihmoja, ka niijen tarkka einuššuš on nyt vaikieta. Lämpötilat ollah mielusan kešäsie. Šuomi on koko netälin matalan painon koprissa. On luvašša toisinah kuatovihmoja ta ukkoistaki ympärihis muata. – Vaikka meilä on lyhytaikasie kuatovihmoja ta paikotellen ukkoni jyräjäy, ni päiväistäki niämmä, lauhuttau Ylen meteorologi Seija Paasonen. Ilmamassa on niin lämmintä, jotta… Luve ielleh Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti