Vihmanluadii, hiilensidoi da palovardoiččii ‒ urhoipuut pellastetah muailman, ei estäne ristikanzu sidä

”Superpuuloin” merkičys kazvau, ku meččien hävitändyuuzidet varaitetah uskuo tulieh aigah.

 
Amazonien, Kongon da Indonezien peittolois eläy puuluaduloi, kudamien merkičys poikkevuksellizen suuri.
Madal mangroveh, luja afrormosii da ylen korgei paraoriehupuu varmistetah jogahine eloiehtoloi muakeräl.

 

Parapähkinäpuu
Paraoriehupuu tundietah paraoriehas, ga tämä superpuu enne kaikkie pidäy atmosfieran nezevänny. Puu pompuau vetty muas, da lehtet välitetäh nezevyön atmosfierah ‒ toiči Amazonan taivahal on enäm vetty migu sen läbi virduajas Amazon-joves.

 
Ilmah haihtui da tuaste muah vihmui vezi on manderehen eloiehto. Ilmai sidä pellot kuivutah da ezimerkikse Sao Paulos enäm ei ole juonduvetty.

 
Tämän ližäkse nezevyperäzen mečän periä alovehen temperatuurua voibi tirpua.

 

 

Mangroves
Indonezies kazvajan urhoipuun, mangrovehen vezat vardoijah rannikkuo taifunois.

 

Ilmastonmuutandan kannal sen tärgevin ominazus yhtelläh on poikkevukselline malto panna varastoh hiildy omih juurih. Hiilen piätyjes vien alle, se ei piäze atmosfierah vaiku on juuris daže tuhanden vuvven aijan

 

Pericopsis elata 1

 

Kolmas urhoipuu on Afrikas Kongon alovehel kazvai luja afrormozii, kudai on eloitärgei kui elättilöin mug i kazviengi kannal.

 

Puun sangei kuori vardoiččou sidä kulos, kudai avvuttau muudu luonduo tulemah järilleh kasken jälgeh.

 

Afrormozii-puu on ylen hyvä rakendusmaterjualu da sendäh sidä on jällel vaiku syväl Kongon syväimes, kunne on vaigei piästä.

 

Lähteh: Jyri Saarikoski, yle.fi
Fotokuvat: Wikipedii da Plants For A Future

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *