Priädniekkyhäi on ihan tervehystuoteh

Priädniekäs käytetäh mavustehii, kudamat vastustetah helditeksii da vaččuvaivoi

pipareita
Nämmis hyväzis toinah on voidu da zuaharii, ga mavustehien periä ei syöndy vaivua souvestii.

 
Koričal i neilikal on bakterihelditeksien vastazii ominazuksii. Yksielpäi net pitkendetäh syömizen igiä, toizielpäi net avvutetah syöjiä syömizensulatandas da estetäh vaččuvaivoi. Rahvas ellendettih tämän jo ammui, da tiedo on varmendannuh ellendyksen oigiekse.

 
Priädniekkiä mavustau nygöi sežo imbirkazvi, kudai viettih Kitaispäi Europpah, ga allukse priädniekkytahtas andoi miele, leivänmuruzile da rouzuviele. 1500-luvun Brituanies priädniekkyreseptah luajittih muutoksii: mezi korvattih zuaharil da leivänmuruzet jauhol. Imbirkazvi oli vie liijan kallis rahvahan priädniekkytahtahah.

 
1400-luvul toinah käytettih mavustehennu mustupippurii, anistua, kardamonua da vähä koriandrua. Mostu tuotehtu onnuako ei voi kuččuo priädniekäkse sendäh, ku se vönyy suus kui sliuhkukarameli.

 
Histourientutkijan Michael Krondlan mieles priädniekky on ihan rastavan syömine ozin mavustehien periä. Rahvas näit ku uskottih, ku mavustehet lämmitetäh talven vilus siäs. Priädniekky avvutti sežo syömizensulatandas, ollus olluh syöjäl mahto syvvä liigua.

 
Minna Moisio Maaseudun tulevaisuus -lehtes sanelou, ku priädniekky ei ole nimi uuzi tuoteh pruazniekkustolal. Faraon Ramsesan kalmas on löydynyh priädniekkybrihoin ezi-izii, ristikanzan jyttyzii mezileibii, kudamat on pastettu nenga 1500 vuottu eHr. da viikingoin aigah uhrattih jumaloile počinjyttyzii leibii rikkahuon toivos.

 
Lähtehet: Anniina Wallius, yle.fi da Pieksämäen lehti / Minna Moisio, Maaseudun Tulevaisuus
Fotokuva: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *