Luondo segoi lämmön periä Helsingis ‒ jumalanlehmäzet havačutah, tuhjolois on lehtenkandoi da mečäs on syödävii sienii

Piälinnualovehel on olluh muga lämmin siä, ku monet ollah nähty luonnos pienii merkilöi liijan aigazes havaččumizes. Ezimerkikse pajulois nägyy lambahii da sirenilöis on suurii lentenkandoi. Täs on erähii lugijoin työttylöi fotokuvii, kudamat sanellah päivänpoltajas dielos, ilmastonmuutokses.

Paju joulupäivänä 2019
Paju Vallilas, Rastavan toine päivy (Fotokuva: lehten lugii Mikko Strengell

 

sireeni vallilassa, tapaninpäivä 2019
Sireni Vantahal rastavanpiän (Fotokuva: Kalle Silfverberg / HS)

Suomenlinnas kukkiu kezän kukkazii da Vantahan mečäs voit kerätä syödävii sienii.

Suomenlinna joulukuussa 2019
Kezäkukkazii Suomenlinnas (Fotokuva: Jon Rikberg)

 

Kantarellejä Vantaan Petikossa, tapaninpäivä
Keldusienii Vantahan Petikos, Rastavan toine päivy. (Fotokuva: lugii Seppo Muhonen)

Maunulas jumalanlehmäine havaččui da tuli fatierah, hos luonnos ei ole nimidä syödäviä häneh näh. Monet ollah kuultu sežo musturastahan pajuo.

Leppäkerttu Maunulassa, joulukuu 2019
Jumalanlehmäine tuli gostih Maunulas (Fotokuva: lugii Tuija Salmi)

Siäprognouzan mugah suovattan on piälinnualovehel vähäzen pakkastu, ga sit tuaste luvas on lämböastehii.
Lähteh: Maija Aalto, HS

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *