Luovutetun Karjalan kirikönkirjat ollah uarreh omah suguh mieldy kiinnitännyzile ‒ 30 vuottu kestänyh tallendamine on loppusuoral

sivu kirkonkirjasta

 

Karjalan omaperäine perehrakendeh on tutkijoin mieles ylen mieldykiinnittäi. Luovutetun Karjalan kirikönkirjoi on tallendettu digitualizeh tiedokandah jo 30 vuottu. Jygei ruado on nygöi loppusuoral.

 

Välly verkotiedokandu on ilmennyh uardehekse sego omih karjalazih sugujuurih mieldy kiinnitännyzile sego eri aloin tutkijoile.

 

 

Tallendamine loppevuu vuvvenvaihties projektan piättyjes. Tavoittehennu on, ku tiedokannas sit on nenga 11 miljonua tiedokannan ozua. Eläjiä yhtelläh ei ole olluh muga äijän, konzu ristikanzat pandih monih kirikönkirjoih omassah eloksen aigua. Arvivon mugah Karjalas on elänyh nenga 1,3 miljonua hengie sih aigah kunnessah tiedokandu leviey.

 
Karjal-tiedokandu on harvinazen perinpohjaine. Sie on luvettelu ristittylöis, venčaittulois, kuolluzis, kalmattulois sego oman eloipaikan muuttanuzis i vie riähkien sanomizen kirjat – da lapsienkirjatgi. Aiguväli on 1700-luvun algupuolel sih suate, kuni ei loppenuhes Suomeh siirretyn nenga 70 prihodan ruandu vuvvennu 1949. Kul’tuuruhistouriellizeh arvokas tiedokandu on omas lajis yksi muailman suurimis rahvahalistohistouriellizis ainehistois.

 
Internetan välläl Katiha-ohjelmal voibi eččie sadua vuottu vahnembii hengilötiedoloi. Tiedosuojusyylöin periä uvvembia tieduo ei verkos lövvy luguh ottamattah kuolluzien da kalmattuloin tiedoloi, kudamis aiguaraja on 50 vuottu.

 
Ruado vie jatkuu
Täh suate on tallendettu nenga 10,9 miljonua tiedokannan ozua. Dostalit tiijot tallendetah projektan ruadajat, kudamat tiijetäh ven’an libo ruočin kielen da vahnat käzialat.

 
‒ Ruaduo ruatah vuvvenvaihtieh suate. Ihan kaikkie tieduo ei yhtelläh ehtitäh tallendua. Huonokundozimat, vahnimat da jygieh lugiettavat kirjat jiähäh tallendamattah, sanelou Karjala-tiedokandufondan halličuksen varapaginanvedäi da Rahvahallisarhiivan spetsazientundii Tytti Voutilainen.

 
Häi mainiččou, ku tiedokandu on aiga luotettavu sendäh, ku tallendettuu tieduo on tarkistettu da kohendettu. Katihas rahvahalistotiedoloi ei ole fotokuvattu kirikönkirjoispäi, vaiku tallendettu tiedokannan ozinnu eččo-ohjelmah.

 
Suuret perehet kiinnitetäh tutkijan mieldy

Muantiijollizeh tarkah rajoitettu tiedokandu palvelou sežo ammattitutkijoi, konzu se pädöy ezimerkikse liečehtiijollizeh genetiekkah libo muuttoliikkehen da nimistön tutkimizeh.

 
Evoluciibiolougu akadeemiiprofessoru Virpi Lummaa Turun yliopistospäi on omien kolleegoinke kiinnitännyh mieldy ezimerkikse sih, mittuzet šeikat vaikutetah eloi-igäh da lapsien miäräh.

 
Karjal on tutkijale mieldykiinnittäi paikku, konzu sie on elänyh suurii perehii saman levon al. Monet vellet akoinke ollah eletty omas roindukois. Päivänlasku-Suomen alovehel perehen vahnin poigu peri koditaloin, no Karjalas peräntielöi oldih kai poijat. Tämänluaduine perindönjagamine oli hyövylline ezimerkikse sendäh, ku kaskes kazvattamine vuadi ruadajii. Perehrakendehih on syvennyh tutkiidouhturi Jenni Pettay Turun yliopistospäi.

 
‒ Saman levon al oli mondu akkua da ku hyö suadih lapsii samah aigah, lapsien kuolendurisku rodih suurembi. Tämä yhtelläh ei vähendännyh lapsensuandoin miäriä, Lummaa sanou.

 
Lummaa on omien kollgeegoinke kaččonuh samoi suguliinielöi 1700-luvun puolivälis toizeh muailmansodah suate.
‒ Karjalazien rahvahalistotiedoloi on olluh mieldykiinnittäi kaččuo ihan eriluaduzien perehrakendehien täh. Karjalas yhteh menijät oldih nuorembat da hyö suadih enämbi lastu.

 
Karjal-tiedokannas oli ristikanzoi kebjiembi eččie verraten ezimerkikse päivänlaskun suaristokundih. Suomes ruvettih käyttämäh sugunimilöi myöhembä da sendäh kirikönkirjois vilizi ezimerkikse Eerik Eerikinpoigua, kudamii on vaigei novvattua.

 
Tutkijoin i sežo sugututkimustu suvaiččijoin ruado on helpombi, suadaneh hyö monii lähtehii. Roinnuzien da kuolluzien luvetteluloin ližäkse ezimerkikse riähkien sanomizen kirjat taritah ližätieduo da avvutetah novvattamah oigieloi ristikanzoi.

 
Karjal-tiedokanduhankehtu oli 1980-luvul planiiruiččemas sežo Pertti Lampi.
Lähteh: STT
Fotokuva: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *