WHO varaittau ruskičun leviemizes Europas ‒ daže 90 000 tartundua puoles vuvves

Järjestöl on huoli sit, rokotetahgo kai ristikanzat.

rokotus
Ruskiččutartundoin miäry on kazvanuh ylen äijän Europas, varoittau Muailman tervehysjärjestö WHO.
Järjestön mugah kačotah, ku ruskiččuu ei enämbi voi pidiä hävitetynny Brituanies. Gretsies, Čehies da Albanies. Ruskičču on hävitetty, ku tietyl alovehel ei ole olluh ni yhty kodiperästy tartundua 12 kuuh.

 
‒ Ruskičan tulemine järilleh on huolevuttai dielo. Ei piästäne korgieh immunizatsieh da ei hoijetanne sidä kaikis yhteizölöis, kui lapset muga i aiguzet kärzitäh tyhjäh da erähät kuoltah, WHO:n azientundii Gunter Pfaff varoittau.
Immunizatsiel tarkoitetah tartujale tavvile vastustuskygyzekse luadimistu ezimerkikse rokotuksien avul. WHO kehoittaugi Europan mualoi sijoittamah varoi omih rokotusohjelmih.

 
WHO sanelou, ku Europan 48 muas on olluh läs 90 000 ruskiččutartundua kulujan vuvven pakkas-kezäkuus. Lugu on kaksinkerdaine mennyt vuodeh verratunnu.

 
Tapahtustu on raportuittu rekordumiäry sežo muijal muailmas

 
WHO mustoittau, ku taudi tarttuu ylen herkäl , ga sen voibi estiä kogonah rokotuksel. Järjestyö yhtelläh huolevuttau se, rokotetahgo kai ristikanzat. WHO.n immunizatsien ozaston johtai Kate O’Brien sanelou, ku korgei rahvahalline rokotustazo ei tävvy. Hänen mugah samale tazole pidäy piästä jogahizes yhteizös da perehes, jogahizen lapsen kohtal.

 
Uudistoimiston Reutersan mugah ruskiččutapahtuksien miäry on kazvanuh sežo muijal muailmas paiči Amerikkua. Tapahtustu on raportuittu daže 365 000, kudai on suurin miäry vuvven 2006 jälgeh. Tartunduebäilysty on daže 6,7, miljonua.

 
Vereksehimbien statistiekkoin mugah suurimat tartunduluvut ollah Kongos, Madagaskaral da Ukrainas.

 
Lähtehet: Yle, AFP, Reuters
Fotokuva: Sascha Steinbach / EPA / Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *