Oigevusministerstvan mugah toizel kielel pagizemistu ei sua kieldiä školis ‒ oletgo tiijustannuh kielen käyttämizeh liittyjii rajoituksii Suomes?

Kruununhaan ruotsinkielinen ala-aste
Kronohagens lågstadieskola

Suomelazien školien kielenkäyttämizen ohjuandas on eruo. Tarkembii valdukunnallizii miärävyksii ei ole, sanou Jorma Kauppinen opastushalličuksespäi.

 
”Se, mil kielil školis paistah, on lähtökohtazeh rikkahus. Školal on oma opastuskieli, kudamal opastus menöy, ga se ei tarkoita, ku toizien kielien käyttämine olis kielletty.”

 
Toizien kielien pagizemizen kieldämizel Kauppinen vihjuau tapahtukseh, kudai rodih Ruočis mennyt sygyzyn. Västeråsalazen školan fiskul’tuuran opastai oli kieldänyh kolmie ruočinsuomelastu opastujua pagizemas suomen kielel keskenäh. Tapahtus rodih, konzu školalazet oldih mečäs kävelemäs ligakuus 2018.

 
Opastujien vahnembat kielitettih kiellos školantarkastuslaitoksele. Heijän mieles lapsien oigevuttu muamankieleh olis pidänyh kunnivoija.

 
Ruočin alendusaziimies yhtelläh tovesti, ku alendajas ičenviendäs ei olluh tävvellizeh kiistattomua tovestehtu.
Suomen nägökandu moizis tapahtuksis on toizenjyttyine.

 
Vuvvennu 2015 eräs liidehsuomelazen školan ruadai oli kieldänyh ven’ankielisty opastujua pagizemas oman ystävänke ven’an kielel.
Yhtenverdazusdeleguatan mielen mugah školil ei ole valdua moizih kieldoloih. Tilandeh ei olluh opastustavoittehien todevumizen nägökannal välttämätöi.

 
Školas rikottih yhtenverdazuszakonua pakoittamal lapset pagizemah suomen kielel.
Sežo ylehizel tazol piäsiändö on, ku kielen käyttämisty školan alovehel ei sua rajoittua, varmistau oigevusministerstvan kielidieloloinsovetniekku Corinna Tammenmaa.

 
”En tiijä, mittuzet ollah käytändön tazol eri školien liiniet täs dielos. Dielo ei ole yksinkerdaine, enne kaikkie ku pagin on pedagougiekas. Opastuskieleh pidäy tiettäväine maltua”, Tammenmaa sanelou.
Suomen kielen käyttämisty on vähendetty yhtelläh sežo kodimuan ruočinkielizis školis ‒ vähimiten mennyt vuozinnu.

 
”Mustellen omua škola-aigua ruočinkielizes školas, suomen kielel pagizemizes sai huomaičuksen. Ga tahtottavasti se taba on jo vahnanaigaine”, kerdou Tammenmaa.

 
Sipoolaine Samuel Woodward, 32, opastui ruočinkielizis školis (Kronohagens lågstadieskola da Munksnäs högstadieskola) vuozinnu 1994–2003.
Woodwardan mugah školan ruadajat puaksuh kyskiettihes pagizemizeh suomen kielel.
”Kui kluasan sydämes muga i sen ulgopuolel opastajat čakattih da sanottih, ku pagize parem ruočinkielel. Nimidä tuloksii täs yhtelläh ei roinnuh.” Kiellot jiädih školah, tieduo niilöis ei piässyh vahnembile.

 
Woodwardal on kaksi lastu, kudamis toine, nellivuodehinen tytär, kävyy päivykodih Sipoos. Suomen- da ruočinkielizih lapsih näh on omat joukot. Kielet sevoitutah iloizah.

 
”Tiettäväine on hyvä, ku sen igäine lapsi pagizou. Ga rajoitetanneh hänen suomen kielen käyttämisty tulies aijas, minä tiettäväinen kyskizimmös dieloh.”

 
Suomen kielizakonanluadimine turvuau lapsile oigevuon oman muamankieleh.

 
Opastushalličus on ližäkse registriiruinnuh opastuspluanan perustehih piämiärät, kudamat koskietah kielien tiedämisty da monikielizytty.

 
Rippuu puaksuh sit, kus dielot tapahtutah. Ezimerkikse Ruočin tapahtuksen yksityskohtii Kauppinen ei tiijä, da sendäh arvivon luadimine on vaigei dielo.

 
”Dielo yhtelläh olis toizenluaduine, ollus olluh kyzymys häirivön nostattamizes urokan aigah. Ga oman kielen käyttämisty ei pidäs Suomes kieldiä.

 
Oletgo sinä tiijustannuh tämänluadustu? Kirjuta da sanele: sammalkieli@pp.inet.fi

 
Lähteh: Joakim Vestrén-Doll HS
Fotokuva: HS / Helsingin kaupunki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *