Ilmaston lämbenemizen täh roih uuzi varavo: Troopikan meččien hajuomine estäy lajiloin siirdymizen viiliembile alovehile

Jo läs 2/3 tropiičeskolois mečis on muga erikseh, ku lajit ei enämbiä voija siirdyö mečäspäi toizeh.

palmuöljy 1
Pal’muvoidu Indonezies. (Fotokuva: Hotli Simanjuntak / EPA)

Luonnontutkijat ollah ellendetty, ku ilmaston lämbenemizes da troopikan mečänkuadamizes roih tozi varavo monile elätti- da kazvilajiloile.

 
Mečänkuadamizet ollah hajoitettu meččyalovehet muga erikseh olijoikse, ku organizmulajit enämbi ei voija siirdyö paikaspäi toizeh, hos niilöil muuttunuzien ololoin täh olis pakko vaihtua eloipaikkua.

 
Nature Climate Change -lehtes jullatun tutkimuksen mugah jo 62 protsentua tropiičeskolois mečis on eroitunnuh toizis mečis muga pahalleh, ku lajit ei enämbiä piästä liikkumah niilöin välil.

 
Jälgimäzien kahtentostu vuvven aigua mečänkuadamizen miäry on kazvanuh. Tutkijoin mugah tuah aigah 27 protsentua meččyalovehien vihandois yhtevyksis on katkennuh.

sademetsän hakkuu 2
Mečänkuaduo Keski-Amerikas. (Fotokuva: Rosanne Tackaberry / AOP)

Elätti- da kazvilajit ollah liikuttu läbi aigoin ainos, ku ilmasto on muuttunuh. Ne siirrytäh kohti muakerän n’aba-alovehii libo niilöis iäre da goristos ylembäkse libo alembakse. Vezistölöin eläjät kävväh tarbehen mugah lämmembih libo viiliembih vezih.

 
Tutkijat ollah huolestuttu nygözes tilandehes, kudamas ilmastonmuutos on ennennägemättömän ravei da sih yhtistyy eloiymbäristölöin eroittumine. Tämä tilandeh ližiäy sugupuuttoh kuolemizen varavuo.

 
‒ Tropiičeskoit lajit ollah ylen herkät temperatuuran muutoksele. Monet lajit ollah moizet, mittumii ei ole muijal muakeräl da nämmis lajilois kerävyy suuri vuitti muakerän biolougiellizes monimuodozuos, sanou tutkimuksen johtai kirjuttai Rebecca Senior Sheffieldan yliopistos.

 
Eistynöy ilmastonmuutos Parisan ilmastosobimuksen mugah, troopikan ilmasto roih 0,7 gruadussii lämmembi migu se nygöi on. Tämä on ylen optimistine mieli. Vuozisuan loppupuolel ilmasto on lämmennyh selgieh enämbi kahtu gruadussii, ruadanemmo nygözeh taktah.

aukio metsässä indonesia 3
Pal’muvoin kazvattamizeh näh luajittu augivo Indonezies. (Fotokuva: Hotli Simanjuntak / EPA)

Pahimin varaitetut ollah šlöpöielätit, kudamat ei voija siirdyö loitokse da kuivutah herkäh.

 
Mečänkuadamizis ezimerkikse Amazonan alovehel, Afrikan trouppizis mečis da Indonezies roih äijy probliemua, ga samah lopputulokseh vietäh sežo ezimerkikse pal’muvoin da sojapavun kazvattamine sego karjutiloin perustamine. Luonnonmečät toinah jiähäh niilöin sydämeh eroitunnizikse suarukoikse.

 
Global Forest Watch, Marylandan yliopiston tutkimusozasto, on tovestannuh, ku vuvven 2014 jälgeh muakeräl on hävinnyh nenga 600 000 kvadrattukilometrii tropiičeskoidu meččiä. Miäry vastuau läs kaksi kerdua Suomen valdivon pindualua.
Lähteh: Yle / AFP

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *