BBC: Kitai eroittau uiguurien lapsii omis vahnembis ‒ ”ozutahes kul’tuurizekse rahvahantapandakse”

BBC:n mugah tovestehet vihjatah sih, ku lapsii vietäh internuattoih, kudamis heidy tahtotah irdavuttua omis juuris.

Uiguurialue
Kashgaran vahnu linnu Xinjiangan uiguurialovehel

Kitai eroittau islamalazien uiguuriloin lapsii omis vahnembis, omas vieros da omas kieles, sanelou Brituanien ylehine radivoyhtivö BBC.

 
Jo aijembah on kerrottu aiguzien uiguuriloin arestuimizis. On arvivoittu, ku Kitai on vedänyh sadoi tuhanzii aiguzii suurile luageriloile Xinjiangan muakunnas.

 
Nygöi BBC kerdou, ku on kerännyh pagizuttelulois da julgizis dokumentois tovestustu lapsien eroittamizes omis vahnembis da internuattoih vedämizes.

 
Xinjiangas on läs mahtotoi kerätä tovestustu, konzu žurnalistoi vardoijah alallizeh. Sen sijah BBC on pagizutelluh kymmenii Turtsies olijoi kitailazii uiguuriloi. Hyö ollah saneltu lapsien kaimavumizis. Vuitti heis ei tiijä lapsien ozas, vuitti on kuulluh, ku lapsii olis vietty lapsienkodiloih libo internuattoih.

 
Uiguuriloi on käynnyh Turtsieh opastumah, vastavumah sugulazienke libo hoidamah biznessueloksen dieloloi. Vuitti on pajennuh Kitaispäi alendamizen periä. Moni ei tahto kävvä järilleh, konzu varuau arestuimistu da luagerile puuttumistu.

 
Kitai sanou varmah, ku kytköy radikalizmua
Kitai on perustelluh uiguuriloin tyrmäh panemistu terrorizman kytkömizel. Kitain virguniekkoin mugah uiguuriloi opastetah luageriloil radikalizman kytkömizekse. Tovestehtu on yhtelläh tihkunuh sit, ku monet arestuijah oman vieron sanomizen täh libo sikse, ku heil on yhtevyksii Turtsieh.

 
Germuanielastu tutkijua Adrian Zenzua on passiboittu omis pal’l’astuksis, kudamat koskietahes aiguzien uiguuriloin arestuimizen miäriä. BBC:n tilatus tutkimukses häi sanelou, ku virrallizet dokumentat vihjatah sežo sih, ku arestuittuloin vahnembien lapsii pannah internuattoih da tahtotah irdavuttua omas kul’tuuras.
Zenzan mugah školii levendetäh Xinjiangas ennenägemättömän ruttoh. Niilöih srojitah ezimerkikse ližiä magavozualoi.

 
Vaiku vuvvennu 2017 päivykodiloih otettuloin lapsien miäry kazvoi Xinjiangas puolel miljonal. Ližävykses 90 protsentua oli uiguuriloin libo toizien islamistoin lapsii. Eziškolah kävijöin lapsien vuitti kaikis lapsis oli Xinjiangas aijembah alle Kitan muakundien keskiarvon, nygöi se on Kitain korgevin.
Ezimerkikse mennyt sulakuus virguniekat viettih hieruloispäi 2000 lastu suureh internuattah, BBC kerdou BBC.

 
”Kitai tahtou irdavuttua lapset omis juuris”
Halličuksen levitetty propagandu sanelou, ku internuatat avvutetah hoidamah lujuttu da rauhua yhteiskunnas, da ku školat otetahes lapsien vahnembikse.

 
Zenzan mugah školis tahtotah kytkie kovii taboi käyttäjen kai muut kielet paiči kitan kieldy. Hänen nähtys Kashgaran linnan dokumentas kehoitetah školii luadimah tevokkahembakse lapsien psiholougiellistu nevvondua sego duumaičendan opastustu.

 
Kitain valdivollizen meedien mugah internuatois opastetah lapsile parembii eloksentaboi, ezimerkikse parembua gigijienua migu kois opastettas.

 
Zenzan mugah tovestehien vallos ozutahes, ku lapset da vahnembat tahtotah sistiemallizeh eroittua. Häi uskou, ku halličuksen tahto on kazvattua uuzi sugupolvi, kudai on irdavutettu omis juuris, omas vieros da omas kieles.
‒ Uskon, ku tovestehet vihjatah kul’tuurizeh rahvahantapandah, Zenz sanou BBC:le.
Lähteh: Katariina Töyrylä, Yle
Fotokuva: How Hwee Young /EPA/Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *