Piäkirjutus

IDENTITIETAN EBÄSELVYS VAHINGOITTAU KARJALAZIEN KUL’TUURURUADUO
Europan Nevvoston piätöksien mugah Suomen karjalankielizet ollah kanzalline vähembistörahvas da karjalan kieli on kodiperäine da rahvahalline vähembistökieli Suomes. Ližäkse on hyvä mustua, ku suomen kielen karjalazet murdehet pohjavutah muinazeh karjalan kieleh. Kaikkien karjalazien joukkoloin kul’tuuras on nenga ollen äijy yhtehisty piirrehty da net kuulutah sit samah kul’tuurukogonazuoh.

 
Ulgopuoline toinah voibi duumaija, ku tämä dielo ei ole ebäselgei. Vuitti karjalazis da sežo karjalankielizis yhtelläh on tunnustunnuh pahoi identitiettu-dieloloih. Hyö ollah omaksuttu enämbi libo vähembi suomelaisnatsionalistoin ajetun nägemyksen, kudaman mugah kai karjalazet kuulutah vaiku Karjalan heimoh da karjalan kieligi on vaiku suomen murreh, kudamal ei ole arvuo eigo ni tuliedu aigua. Tämän viärän nägemyksen perile suattamine on mennyh ihan hyvin suomelazes yhteiskunnas da nenga alalleh duumaijah rahvahan keskes. Karjalan kul’tuuran da kielimuodoloin väheksimine on olluh enzimäine askel karjalazien muuttamizes suomelazikse yli suan vuvven aijan paiči Suomes mugai Päivännouzu-Karjalas okupatsien aigua vuozinnu 1941–1944.

 
Hos suomekse muuttajien tahtot ei olla menestytty ylen hyvin, heijän nägemykset ollah suadu tilua sežo muga sanottulois perindehellizis karjalazien järjestölöis. ”Heimolehtis” ongi jullattu da jullatah vie nygöigi äijy suomekse muuttajien ruadamistu tugijua kirjutustu. Ezimerkikse aktivistoin da Akadeemizen Karjala Seuran ideolougiedu ainos vie ezitelläh myödämielizes vallos. Nenga sitgi huolimattah, hos nämien laidunatsionalistizien järjestölöin piämiäränny oli hävittiä karjalan kul’tuuru da kieli paiči Suomes muga i Ven’an Karjalas. Suomekse muuttajien avukse tuli vie muga sanottu juuri-ajattelu. Sen mugah karjalazet ollah kul’tuuran da kielen puoles suomelazet, ga juurien puoles karjalazet. Nenga ollen täydyy, ku hyö suvaijah vaiku sugudieloloi da keskustutah lähivuozikymmenien histourieh. Tuhatvuodine da ylen bohattu karjalaine kul’tuuru ei ni yhty kuulu ”juuri-karjalazuoh”. Uvven kul’tuuran da taijon luadimine on kogonah vieras dielo juuri-karjalazuon kannattajile. Ližäkse kačotah, ku tulieh aigah ei maksa sijoittua, konzu kogo kul’tuuru, kieli da murdehet yhtelläh hävitäh.

 
Selgei on, ku monet karjalazet da karjalankielizetgi ollah oldu da ainos vie ollah sevoksis nygözen tilandehen periä. Midä pidäs ruadua? Minun mieles jogahizel karjalazel da sežo karjalazel yhtistyksel pidäy iče sellittiä, mittuine karjalaine identitiettu heile pädöy. Sit selgenöy sežo se, typehtytähgo heimo- da juuri -duumaičendah vaiku ruvetahgo kehittämäh vähembistökieldy, murdehii da kul’tuurua nygypäiväh da tulieh aigah näh. Iloine dielo on, ku mennyt vuozinnu äijät ollah vallittu jälgimäzekse mainitun dorogan da sendäh karjalazen kul’tuuran da sežo karjalan kielen tulii aigu ozutahes parembakse migu konzutahto enne.
Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *