Meijän kodiperäine kieli karjal

Karjalan kieli on Suomes vahnu kodiperäine kieli. Kirjukieldy karjalah näh on yhtelläh kehitetty vaste mennyt vuozikymmenien aigua, da Europan nevvoston alovehellizien libo vähembistökielien peruskirjan piirih karjal piäzi vaste vuvvennu 2009. Ollus kielipoliittine ilmasto olluh voinien jälgeh toizenjyttyine, karjalan kielen stuatussu Suomes vois olla parembi nygösty.

 

karjalat_kartta2019_v3
Kielen da murdehen ero on ylen häilyi, ga karjalan kielel on olluh kielitiijollizes javottelus oman kielen stuatussu jo piäle suan vuvven aijan. Kieli juatah akadeemizes tutkimukses varzinaskarjalah (kaksi alamurrehtu : vienankarjal da suvikarjal) da livvinkarjalah (kudamua aijembah on kučuttu sežo anuksenkarjalakse).

 
Erähis yhtevyksis karjalan kielimuodolois voijah käyttiä terminöi suomenkarjal da ven’ankarjal. Net vihjatah valdivoloin nimih, ga niilöis voibi nähtä sežo valdukielien vaikutuksen, suomen kielen Suomes da ven’an kielen Ven’al. Moine vaikutus on luonnolline, konzu kaksi- da monikielizes ymbäristös eri kielil pagizijat ainos ollah yhtevyksis toine toizenke. Sen sijah valdivoloin harjoitettu kielipoliitiekku on vaikutannuh sih, ku mollembis mualois karjalan kieli on varavonalaine vähembistökieli, kudaman eri muodoloi on normitettu vaste mennyt vuozikymmeninny.

 
Terminöi suvikarjal da varzinaskarjal on kritikuittu sendäh, ku suvikarjalal voibi vihjata sežo Suvi-Karjalas paistavih suomen kielen murdehih, da nimi varzinaskarjal voibi nostattua kyzymyksen, eigo livvinkarjal ole oigei karjalan kieli. On sežo sanottu, ku vienankarjal, suvikarjal da livvinkarjal ollah eri kielet. Karjalan kielen tutkimuksen piiris ei duumaija muga. Suomelas-ven’alazen projektan tulokset Karjala kieliopeissa -kirjas tugietah sidä nägemysty, ku karjalan kieli on yhtenäine kieli.

 
Karjal on sit yksi kieli, kudaman eri murdehil pagizijat ellendetäh toine tostu. Yhtehisty kirjukieldy vie ei ole, vaiku eri normat eletäh rinnakkai, toivon mugah ainos vai parembas sovus. Kielen eloivoimua voijah tugie Suomes paiči karjalankielizii sežo kai julgizet puolet. Onhäi kyzymykses suomen lähäzin sugukieli. Sen pagizijoin miäry ei ole suuri, ga se on samah tabah vahnu da kodiperäine kui suomen kieli.
Lähteh: Leena Joki, Kielikello
Fotokuva: Kielikello / Kotimualazien kielien keskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *