Linnut vojuijah omil pajoloil linnoin šumuligua vastah ‒ iänenvoimazus da -frekvensii ollah eriluaduzet linnois migu kylis

Kovimilleh linnut voijah pajattua 80 detsibellan voimazuol

Mustarastas

 
Linnut ei pajateta samah tabah jogahizes muančuras.

 
Ymbäristön vaikutuksii linduloin pajoh on tutkittu äijän. Nenga tovendau Luondontiijollizen keskusmuzein akademiitutkii Aleksi Lehikoinen.
‒ Linnualovehil linduloin pajo on eriluadustu  kylien pajon verraten. Linnut pajatetah linnois korgiembal frekvensiel da kovembal iänenvoimazuol. Tämä roih sendäh, ku liikendehen tagaperäšumun frekvensii on madal, Lehikoinen sanou.
Linnoin tagaperäšumu vaikuttau sežo sih, konzu linnut pajatetah. Tahtonet kuulta linduloin taidomuuzikkua, maksau havaččuo kerras päiväzen nostes.
‒ Silloi linnut tahtotah pajattua muga äijän kui on vaiku voijah, konzu šumuu on vähembä.

 
Linnalaine sykeh tartuu linduloih
Lehikoisen mugah ulgomualaine tutkimus ozuttau, ku linduloin pajoiänet voijah olla eriluaduzet vaiku erähän kilometringi alovehel. Lyhytgi siirdymine linnaspäi kyläalovehele voibi kuuluo linduloin pajotavas.
Linduloin pajolois on sežo murreheroloi. Ezimerkikse Suomespäi Suvi-Europpah lendäjän musturastahan pajo voibi muuttua erilazekse migu se lähtijes oli.
‒ Iče mustan, ku kuulin Hollandies musturastahan kuččuiänen, kudai oli erilaine migu tiä Suomes.
Mindäh pajoiänet vaihtutah? Sih ei ole yksinkerdastu vastavustu. Lehikoizen mugah kyzymys on alovehellizis murreherolois, kudamat vaiku tullah linduloile samah tabah migu ristikanzoile.
‒ Suomes olijoin peiboloin kuččuiänet ollah eriluaduzet päivänlaskupuolen Suomes migu Karjalas, da sendäh sidä kučutah ”Karjalan” peiboin kuččuiänekse.
Lähteh: Atte Uusinoka, yle.fi
Fotokuva: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *