Jo läs sadua jovensuulastu lastu keräl karjalan kielen aigazen lapsienkazvatandan projektas

Karjalan Kielen Seuran uuzi aigazen lapsienkazvatandan projektu on ruvennuh pyörimäh raviezeh. Jo läs sadua lastu on ottanuh ozua kevätopastundukavven 2019 aijan seuran joga nedälii piettävih karjalan kielen kerholoih. Kerholoi ohjuau kierdäi opastai Elena Kurki, kudai pagizou livvinkarjalakse, da se on hänen muamankieli. Kurki ruadau opastajannu sežo seuran loittonopastauseksperimentas. Yhtesruavos on viizi jovensuulastu päivykodii: Gävlenlinnan, Marjalan, Niinivaaran, Tarpojan da Tuulikandelehen päivykoit. Enimät kerholazis ollah eziškolaniekat, ga yhtelläh vuitti kerholois on tarkoitettu sežo 4- da 5-vuodehizile lapsile.

Opastai Elena Kurki
Kuvas: Opastai Elena Kurki ozuttau, kui ka
ži heiluttau omua händiä.

Kerholoin principannu on toimindalline kielenopastus. Karjalan kieleh opastutah ruandan da kižan kauti, da nenga sit lapset opastutah kieleh läs huomuamattah. Sie matkitah lapsen luonnollistu kielenopastundan processua. Tänä keviän karjalan kielen kerhot ollah ruattu kahten tieman pohjal. Vuitti kerholois on mennyh nimel Mualuammo da pagizemmo karjalakse da vuitti Kižat-nimel. Mollembis kerholois on suitettu lapsien passiivistu da aktiivistu karjalan kielen sanastuo. Lapset ollah sežo opastuttu sanomah karjalakse lyhyzii virkehii. Joga kerdua mollembas kerhos on olluh oma tiemu, kuduah on kerätty sih kuulujua sanastuo da piendy virkehty.

Kižat-kerholazet
Kuvas: Gävlenlinnan Kižat-kerholazet terväzeh maltettih löydiä h-kirjaimen da sanan hebo.

Karjalan kielen ližäkse mualuandukerholois on opastuttu piirustamizen da mualavuksen eriluaduzeh tehniekkah da perusterminöih. Lapset ollah tuttavuttu värilöih da värilöin vivahtuksih sego opastuttu käyttämäh kirjutindu, flomasterua da kistii. Kerholazet ollah ezimerkikse opastuttu piirustamah da mualuamah talvilinduloi. Yhtelaigua hyö ollah kuunneltu karjalankielizii suarnoi da runoloi linduloih näh. Lapsile on roinnuh iluo sit, kui hyvin hyö ellendetäh karjalakse, kerran karjalan kieli on suomen lähin sugukieli. Yhtes opastajanke kerholazet ollah duumaittu suomen da karjalan kielen sanaston yhtehizii da eruojii kohtii.

Gävlenlinnan päivykoin taidoilijat
Kuvas: Gävlenlinnan päivykoin taidoilijat ruadamas. Opastundu-urokan tiemannu on Kaži.

Kižat-kerhos karjalan kieleh on opastuttu elostuksien, kižoin da karjalazien suarnoin kauti.  Kerhos on elostettu da kižattu konzugi pertis, konzugi pihal. Programmas on olluh ezimerkikse eriluadustu piiri- da juoksendukižua, stolakižua, suarnua, miäččykižua dai pajuo. Kai kaikkii pienembät kerholazet ollah maltettu kaččuo karjalan kielen opastuspajoi, sendäh gu programmu on olluh ylen monipuoline da vessel.

Karjalazet pihakižat
Kuvas: Ni oraskuul vuottamattah järilleh tulluh talvi ei olluh tiel Gävlenlinnan Kižat-kerhon lapsien ilonpiendäle da karjalazile pihakižoile.

Oraskuun allus Karjal Žurnualan toimituksen ruadajat käydih kahteh päivykodih, kudamanke Karjalan kielen seuru on yhtesruavos. Gävlenlinnan päivykoin ruadajat Vuokko Tikanmäki, Alisa Pitkänen da Elina Ilvonen ollah ylen hyväs mieles karjalan kielen kerholois. Heijänke yhtes Elena Kurren joganedälisty kävyndiä ollah äijäl vuotettu kui päivykoin lapset, mugai aiguhizetgi. Kurren maltandu olla lapsienke da ammatilline kohtavundu ruandah ollah ylen pozitiivizesti vaikutettu kaikkih. Alisa Pitkänen, kudual on salmilazet juuret, sanou, gu on kuulluh karjalan kieldy lapseššu paiči muidu buabas, died’ois, t’outas da diädäs. Pitkäzele oli ilo huomata, kui äijän häi vie mustau da ellendäy karjalan kieldy.

Opastai Elena Kurki sanelou karjalastu suarnua.
Kuvas: Opastai Elena Kurki sanelou karjalastu suarnua. Kuundelijoinnu ollah Gävlenlinnan päivykoin Kižat-kerholazet.

Tuulikandelehen päivykoin ruadajat Anne Koukku da Ulla Lindh sanotah, gu lapsien ližäkse heijän vahnembatgi ollah ylen kiinnostuttu karjalan kieles. Lapset ollah tuodu kodih karjalazii sanoi da virkehii, min jälles vahnembat ollah innostuttu kyzelemäh ližiä. Yksi kerholaine oli vuottamattah sanoldannuh karjalakse: ”Minä suvaičen muamua”. Tämä oli ylen kosketannuh muamua, sendäh gu hänen buaban oma kieli oli karjalan kieli. Kummastunnuh muamo ei silloi vie tiedänyh, gu lapsi on piässyh paivykois karjalan kielen kerhoh.

Opastai Elena Kurki da Tuulikandelehen päivykoin ruadajat Anne Koukku da Ulla Lindh
Kuvas: Opastai Elena Kurki da Tuulikandelehen päivykoin ruadajat Anne Koukku da Ulla Lindh. Taga-alal kerholazien čomat mualavukset tiemas Pereh da Linduzet

Elena Kurren piettävii karjalan kielen kerholoi ollah ylen suvaittu, da kai projektas olluot päivykoit jo ilmoitettih, gu tahtottas jatkua mostu yhtesruaduo seuranke tulielgi sygyzyl. Tämän kevätopastuskavven kerholazet ollah jo suadu tovestukset ozanotandas karjalan kielen opastukseh, ga seuran aigazen lapsienkazvatandan ruandu jatkuu iellehgi elokuul. Karjalan kielen seuru tahtou sanuo suuret passibot kaikile lapsile, päivykodiloile da niilöin ruadajile, ket oldih keräl täs projektas. Lapsis on karjalan kielen tulii aigu!

Käzipaikku-ruavot
Kuvas: Tuulikandelehen päivykoin kerholazien mualatut ylen
čomat Käzipaikku-ruavot

Tekstu da kuvat: Heini Karjalainen
Kiännös: Natalia Giloeva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *