Rasizman vastaine nedäli algau

Rasizmal tarkoitetah kaikkie roduh, hibjanvärih, roinduperäh sego rahvahallizeh libo etnillizeh alguperäh perustujua eroitteluu. Rasizman tagaperäl on duumu sit, ku mitah rodu, hibjanväri libo etnilline alguperä on kaikkii parembi.
Suomen YK liiton verkosivut

Murder_at_Sharpeville_21_March_1960
Kartin Sharpevillen verilöylys 21.3.1960

Rasizman vastazen nedälin aigua on Suomen eri linnois kaikenjyttysty tieman mugastu tapahtumua: konsertua, paginpiduo, kinuo, ozuttelua da luvenduo kui vahnembih muga i nuorembih näh.

 
Ga mis tozi azies otti allun rasizmu? Yle:n radivon ruadai Sirpa Jegorow kirjuttau dielos nenga:
Siirdomualoin valloituksis roinnuh mielenkiindo vierahii rahvahii kohtah sai Europas 1800-luvul viäristynnyzii muodoloi. Cirkois da zabuavuparkois näit ku ruvettih ezittelemäh ristikanzoi loittozis mualoispäi ‒ maksuo vastah.

 
Nengozes aijanviettotevolližuos rodih ylen kannatettu vuozisuan lopul lähtijen, da ammatillizeh ruadajat menedžerat suadih aiga dengat, ku hyö tuodih rahvahale kačottavakse diikoiloikse da algukandazikse javoteltuloi ristikanzoi. Nämät ristikanzat enimyölleh oli tuodu Europan ulgopuolel, Aazies-, Afrikas- libo Amerikaspäi.

 
Erähis Europan mualois mielenkiinnon kohtat oldih lähembän: Pohjolan etniellizis näytändöis eziteltih saamelazii, Brituanies irlandielazii da Frantsies bretonoi. Ristikanzoi pandih nägyvih tsirkusoin da zabuavuparkoin ližäkse dekoratsiihieruloih libo aijoituksih. Muailmanozutteluloih da siirdomuaozutteluloih tuodih daže siirrettävii ozutteluhieruloi.

 
Etniellizien näytändöin tagaperäl olluh aijanviettotevollizus kannatti nenga roduennakkomielien roindua. Erilazii ristikanzoi ruvettih pidämäh ainos vie kummallizembinnu olendoloinnu, vähilleh sruastiloinnu. Kannatettuloi oldih etniellizii ristikanzoi kuvuajat poštukartočkat. Niilöin kuvis oli ezimerkikse mustuhibjazii kannibualoi, kudamat oldih hyökätty valgeihibjazien krušeenieh puutunuzien merimiehien kimpuh syvven heijän koibieloi. Nengozet kuvat lujendettih omal vuitil mieldy sruastilois da sežo luajittih ennakkomielii, kudamat vie eletäh.

 
Ristikanzoi ezittelijät cirkat innostettih roduteorieloi da niilöih kuulujii käytändölöi. Aigukavven tiedomiehile aijoitukset ristikanzoinke da vierahat rahvahat oldih tutkimuskohtannu. Omien javotteluloin da miärävölöin tuloksien perustehel tutkijat oldih sidä mieldy, ku heil on oigevus panna ristikanzat arvojälletykseh. Kyzymys oli teorielois, kudamat pohjavuttih kui rodujavotteluh muga i rodueroitteluh.
Sirpa Jegorow, Yle Elävä arkisto
Fotokuva: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *