Vaiku joga viijes saamelaine panou omakse muamankielekse saamen kielen – merkičys rahvahallistoregistaras avvuttas yhtelläh turvuamah saamenkielizet palvelendat

Nenga kaksituhattu ristikanzua on pannuh saamen kielen omakse muamankielekse rahvahallistoregistrah Suomes
Saamen kielen panemine muamankielekse roihes ylehizekse vaste vai vuvves 1992 algajen, ku enzimäine saamen kielizakon tuli voimah. Vuvves 2013 lähtijen rahvahallistoregistrah on voinnuh panna sežo sen mibo kolmes Suomes paistus saamen kieles on oma muamankieli. Aijembah muamankielen kohtal oli lappi libo saame.
Suomes saamelazet yhtelläh harvazeh pannah omakse muamankielekse pohjassaamen, inarinsaamen libo koltansaamen.

Tammenmaa
Oigevusministerstvan kielidieloloinnevvos Corinna Tammenmaa aksentiiruiččou, ku Suomen virguniekoil on vellallizus pidiä huoldu saamenkielizien palvelendois. Fotokuva: Oigevusministerstvu

Saamelazien suvvon kerättylöin tiedoloin mugah vuvvennu 2015 Suomes oli 10 463 saamelastu. Täs joukos vaiku nenga 2000 oli pannuh saamen kielen omakse muamankielekse.
Oigevusministerstvan kielidieloloinsovetniekan Corinna Tammenmaan mugah oman kielen merkiččemine ei tuo oigevuksii yksittäzele ristikanzale, ga käsköy virguniekkoi ottamah saamenkielizet kanzalazet huomavoh silloi, ku palvelendoi planiiruijah.
‒Vastatanneh rahvahallistonregistran merkičendät tottu ristikanzoin tahtos käyttiä saamen kieldy, se avvuttau virguniekkoi planiiruimah omua ruaduo muga, ku hyö voijah parembi turvata sežo saamelazien kielelližet oigevukset, Tammenmaa sanelou.
Oma viidakkobarabuanu on tevokkahembi

Korhonen
Inarin kunnan opastusjohtai Ilkka Korhonen toivou, ku rahvahallistoregistru palvelis heidy tulies aijas ainos vai parembah. Fotokuva: Vesa Toppari / Yle

Rahvahallistoregistran tiijostolos ei yhtelläh sua tarkua tieduo saamekse pagizijoin miäräs Suomes. Inarin opastusjohtai Ilkka Korhonen sanelou, ku kunnas on olluh vuozii käytös oma ”viidakkobarabuanu”, omat ilmoitukset, kudamien kauti tiedo kulgou joga vuottu. Korhosen mugah kunnan vahnembat ollah aktiivizet, ku planiiruijah kielipezienke saamenkielisty opastustu.
‒ Meil on tiijot lapsis kai kolmevuodehizis lähtijen.  Sit ku tiijämmö opastundan algajien miärän, voimmo planiiruija saamenkielisty opastustu jogahizeh igäpolveh näh, sanou Korhonen.
Ongo minun kielimalto tarbeheksi hyvä?

Aikio
Kieliturvusekretari Anne Kirste Aikio kehoittau panemah saamen kielen virrallizihgi tiedoloih. Fotokuva: Sara Wesslin / Yle

Saamelazien suvvon kieliturvusekretari Anne Kirste Aikio duumaiččou, ku kai saamenkielizet ei tietä midäbo omih virrallizih tiedoloih on merkitty, da sil ei ole heile merkičysty. Rahvahallistonregistras voibi heijän muamankieli ollagi saamen kielen sijas suomen kieli.
Aikion mieles äijil saamelazil ližäkse on ebäilyksii omas kielimaltos: ongohäi se tarbehekse hyvä, ku voin panna se omakse muamankielekse? Äijät ei malteta kirjuttua, hos pagin menöy hyvin.
‒ Voibi sežo olla, ku meil ei ole täs aihies tarbehekse tieduo, smiettiy Aikio da kehoittau kaikkii, kudamat tunnetah saamen kieldy omakse muamankielekse, tarkistamah omassah kielen da merkiččemäh sen oigieh.
‒ Nenga vois rahvahallistonregistru tulies aijas andua meile saamelazile tärgiedy tieduo meijän kielien tilandehes. Omat tiijot on ylen helpo tarkistua internetas. Aksentiiruičen yhtelläh, ku sinne ei voi panna midätah, vaiku kieles pidäy kerduo tottu, sanelou Aikio.
Lähteh: Sara Wesslin, yle.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *