Suistamon Sähkö: Etkot, pectopah ja etnoteknoa. Kihtinäjärvi Records

suistamon-sahko

Suistamon Sähkö -ansambl’an ruado enzimäzen diskan piästyy ilmah kolme vuottu tagaperin on olluh selgei: se on tilattu paikale ainos, ku on tarvittu muzikantujoukkuo nostamah tunnelmu levoh sah. Konehritmois, juuttujis karjalazis tansilois da bobasoiton juoksutuksis kerävynnyh muuzikku on hypytännyh da livutannuh.

 
Verraten yksinkerdazis elementois kerätty ”soittotehno” libo ”rahvahanelektro” on olluh ynnälleh pädii livuttamizeh. Karjalastu rappevusromantiekkua huogujat, samua toistajat räppi-muuzikan jyttymät perindehellizien pajoloingi ominazuot ollah oldu moizet, ku transi on tavoitettu kebjieh.

 
Iče jo vähiä vajai kyllästyin ansamb’lah. Kuundelin kylläl Miitrein hotellilla-diskua. Ku transih oli piästy, tahtoin uuttu.
Ga sit tulou tämä uuzi Etkot, pectopah da etnoteknoa -disku da muuttau kyllästymizen suurekse hämmästymizekse da ihastumizekse.

 
Suistamon Sähkö on nossuh ihan uvvele tazole. Omal uvvel diskal se tovestau, ku on ansamb’lu, kudai vedäy transih sego pakoittau ližäkse azettumah da kuundelemah.

 
Nygöi on sanottavua. Da enämbi ei ponnisteta yksin histouries vaiku sežo täs aijas.
Särize Paleface.

 
Anne-Mari Kivimäin Notka-soitto soittau abiedu ja juuttujua meloudiedu. Pauzoi on, ka vois olla enämbigi. Soitto herkäh puvvuttau.

 
Ozakse Eero Grundstöman luajittu elektrounine muailmu ojendau kogo aijan uuttu lövvettäviä. Eriluaduzet perkussiivizet elementat da basan iskut suajah omale rinnale radivon kohinehtu da kägöin kukkumistu. Nygöi täh mugahtembuajat, muzavah iänimuailmah liitytäh sežo poikkevuksellizen čikarnoit sanat. Niilöis vastuau kogo ansamb’lu libo Kivimäki, Grundström, Tuomas Juntunen sego Reetta-Kaisa Iles.

 
Omat nägökannat sanotah rohkieh. Fanatizmas liiriekas kuvatah purijah perindehen kauti nygözen yhteiskunnan ilmivölöi, kui ezimerkikse start-up da verkon nolgie brizguttajat saldatat.

 
Pajolois ezimerkikse Tampere -18 mustoittau azetuttavasti sada vuottu tagaperin tapahtunnuzis hirvielöis dielolois. Viesti on, ku täydyy jo, ližiä ei pie. Mustoitus histourien ominazuos toistau omua iččie työtäh sežo laiduoigelistole da verkos mälizijöile.”Ku alamägi algau, ongo vastavaus sama: vägivaldu. Tänäpäi paginat kovetah da huomei otammokseh ruadoh. Verkosaldattu unohti, ku voinal toven kuolou”.

 
Koskettajan vilahtuksen nygözien viiburilazien elokses andau Rappaus putoaa.Ristikanzat on unoh tettu omissah homehizis laudois luajittuloih mökkilöih. Vezi kannetah mökin sydämeh rengil. Valdivon fatierufondan dengoi ei ole nägynyh, virguniekat vaiku uskaldetah. Säräittäjän toven sanelijan pajon innostajannu on olluh Suomen Kuvalehtes jullattu kuvareportuažu Viiburis.

 
Moloskavitsa ozutahes allukse perindehellizekse pläsnäbrämbetyksekse, ga ku sidä vähäzen kyndžiäy, ellendäy, ku sanoih on nygöi suadu vähä aziedugi. Täh tansipiirih piästäh miehet, naizet da miärittelemättömät. Ihan kai. Sit pyöritäh, pyöritäh.

 
Diskal löydyy äijän tuttavua tansii, tehnuo, kudamas soindu ei vaihtu da ritmu menöy samua tiedy. Ga toiči oijetah muuzikallizeh vähäzen pitkembäle, ozakse. Ezimerkikse Suojärvi-kuume hämmästyttäy banjokuulokuval da tariččou jo pikoivähäzen monimuodozembia meloudien ainehtu.

 
Sanat ollah andozat täsgi: Meloudii kuvuau raudutien täh alganuttu touhuu Luadogan Karjalan Suojärvel vuvvennu 1922. Vihandan kullan mua on luadimas tevollizushyppävyö, da uuttu eläjiä ryntiäy paikale muga äijällizeh, ku sežo Klondyke jiäy toizekse. Verdailukohtii ečitäh näbieh Slushas, Rovios, kodvazen kestäjän nouzun lumovukses.

 
Muga, notkevuttu, vauhtii da kazvuo. On niilöi ennegi ečitty.
Suistamon Sähkön išku puuttuu oigieh. Tämä on sidä midä ”notkiel da rohkiel” nygyrahvahanmuuzikal ainos vuotetah. Täs sidä nygöi sit on.
https://hs.mediadelivery.fi/img/320/bf8726caf2dd4f779ad9374b56202c74.jpg

Lähteh: Mari Koppinen, HS
Fotokuva: suistamonsahko.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *