Saamelazien kul’tuuran ebäeetiekallizes hyväksekäytös tahtotah piästä matkailun vie kazvajes

Suomen da Lapin matkailubiznesas saamelastu kul’tuurua ollah vuoziluguh käytetty hyväkse enäm muut migu iče saamelazet.

Ante Aikio
Yrittäi Ante Aikio(fotokuvas) ottau vastah joukon matkailijoi Levin hiihtokeskukses. Konzu kaikin ollah yhtes, matku jatkuu hotellin podvualah. Sie, suures zualas on Aikion todevutettu Samiland –ozuttelu saamelazis da saamelazien elokses.
Allukse Aikio sanelou saamelazes mifolougies, ozuttau barabuanua da kerdou sen kuvis da kuvien merkičykses. Häi ezittelöy Saamenmuan kartua da sanelou, ku Suomen puolel paistah kolmeh eri saamenkieleh. Seinil ollah suuret kuvat, kudamis Aikio starinoiččou. Nämmien starinoin kauti matkailijat voijah parembi ellendiä elostu Saamenmual.

Ante Aikio joikaa
Starinoin välis Aikio joiguu.
Ante Aikion on jo hätken ruadanuh matkailuyrittäjänny Kittilän Levil. Saamelazennu hänele on tärgei, ku matkailijat suajah tieduo saamelazien kul’tuuras.
‒ Tiettäväine se on tärgei. Tahton, ku ristikanzat suajah oigien kuvan.

 
Saamelazien kul’tuuran hyväksekäytös monii muodoloi
Suomen da Lapion turistubiznesas saamelazien kul’tuurua on vuoziluguh käytetty hyväkse enäm muut migu kui saamelazet iče. Hyväksekäyttämisty tapahtuu monel eri tazol, sanelou Saamelazien suvvon Kul’tuurazeh vastuolline saamelaismatkailu -hankehen planiiruiččii Kirsi Suomi (fotokuvas).

Kirsi Suomi
‒ Kyzymys on kul’tuurallizes ottamizes omakse, identitiettuvarrastukses, keksittylöis perindehis kui Lapin ristivö sego laihinah otettulois perindehis kui ahkivon edeh val’l’astetut koirat, kudamat ei kuuluta tänne, Suomi luvettelou.
Suomen Saamelazien suudo on vaste vai kerännyh matkailualah näh eetikallizet ohjavot, kudamat kosketahes saamelazien kul’tuurua. Ohjavoloil tahtotah kytkie iäres moizet matkailupalvelut, kudamat käytetäh hyväkse saamelazuttu. Hankehel opitah ozuttua palveluloi, kudamat perustutah saamelazien kul’tuurah da kudamii saamelazet iče taritah, sanelou Suomi.
Saamelazien suudo hyväksyi eetiekallizet ohjavot jälgimäzes plenarnois istundos syvyskuus. Tarkoitus on jagua tieduo sego suaja matkailuyrittäjät sidovumah ohjavoloih.
‒ Vaigevin dielo täs on suaja yrittäjät sidovumah ohjavoloih. Bumuagalhäi ei ole arvuo, ku ristikanzat ei novvatettane sidä. Tämä on nägökandukyzymys sit, tahtotahgo vuozikymmenii jatkunuh saamelazuttu hyväksekäyttäi matkailu loppie vaiku ei, sanou Kul’tuurudielolois vastuolline saamelaismatkailu -hankehen planiiruiččii Kirsi Suomi.

 
”Ulgopuolizien tuottehistettu saamelaiskuva vastuau ylen vähäzen tovellistu saamelazuttu.
Kul’tuurudielolois vastuolline saamelaismatkailu -hankehen tavoiteh on loppie saamelazuttu hyväksekäyttäi matkailu sego hävittiä matkailun kauti leviävy viäry tiedo, kudai koskehes saamelazii. Saamelazien suvvon mugah ulgopuolizien tuottehistettu saamelaiskuva vastuau ylen vähäzen tovellistu saamelazuttu.
Hankehen planiiruiččii Kirsi Suomi sanelou, ku eetiekallizih ohjavoloih on ližätty sežo luvettelo sit, kuibo saamelazii puaksuh kuvatah matkailualal.
‒ Sinne kuulujat stereotiipat, primitiviziiruičendu, ekzouttizoiččemine sego zooifikatsii. Ristikanzat ollah rounu zooparkas näyttelyezinehinny, passiivizennu rekviziitannu.
Matkailuyrittäi Ante Aikio on yhtelläh omas ruavos dogadinnuh, ku turistat ei nygöi enämbi olla tyydyväzet ihan kaikkeh da vuajitah omile dengoile vastinehtu.
‒ Keski-Europpalazet tietäh hyvin, midä da kedä saamelazet ollah. Voibi mennä sežo muga, ku ristikanzat suuttuo, ku hyö ei piästäne tiijustamah tovellistu saamelastu kul’tuurua, kerdou Aikio.

 
Oma nevvondukeskus saamelaismatkailuh näh?
Eetiekallizil ohjavoloil on kiireh sežo sendäh, ku pohjazen da Lapin matkailu kazvau täytty vägie. Tulien talven sezon toivon mugah on suavutekselline da edukädeh luajittuloin tiluamizien perustehel turizmu kasvu jo nellätty vuottu peräkkäi.
Ante Aikio ei ole varmu sit, ellendetähgo matkailuyritykset vaiku ohjavot.
‒ Netgi ollah tiettäväine tarbehellizet, ga voibi olla, ku vie parembi olis jagua matkanjärjestäjile luvettelo saamelazien yrityksis, duumaiččou Aikio.
Saamelazien suvvos duumaijah matkailun kazvajes sežo mahtuo perustua nevvondukeskus saamelaismatkailuh näh.
‒ Nevvondukeskukses juattas matkailualale da turistoile ičenviendyohjavoloi sego oigiedu da tovellistu tieduo saamelazis. Enne kaikkie sie olis tieduo eetiekallizeh kestäjis saamelasmatkailuyrityksis, luadiu perspektiivoi Kirsi Suomi.

 
Matkailun kazvandua da saamelazien hyväksekäyttyö ei smieti vaiku Suomen saamelazien suudo. Dielos on paistu sežo Saamelazien parluamentarizes nevvostos, kudai on Suomen, Norveegien da Ruočin Saamelazien suvvon keskeine parluamentarine yhteisruadoelin. Ližäkse Ven’an saamelazien järjestöt yhtytäh yhteisruadoh tarkailijoinnu. Pluanois on ruveta luadimah nämien mualoin välile yhtehine saamelaismatkailuverkuo, kudaman nimi on Visit Sápmi.
Lähteh: yle.fi
Fotokuvat: Linnea Rasmus / Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *