Lämmän syvyskuun runoloi

syksy2

1.
Egläi vihmui.
Tänäpäi tuulou,
ga tuuli on lembei, päiväine nägyy
taivahal, pilvet puhtahanvalgiet.
Keriän iäreh juablokat
kudamat oldih pakuttu vahnan koiran kalmal.

2.
Nygöi puaksuh duumaičen
što en tiijä nimidä, en ellendä
tädä riähkähisty, tädä pyhiä mieruo.
Sygyzyn jälgeh
tuaste talven algajes
tiijän ainos vai vähembi. Se on varmu dielo.
Toinah olen ozakas.

3.
Mikse
koivuloin nezevii lehtii kaččojes
rubien ajattelemah voinan algamistu
moizen valdivon rajal, kudamal ei ole nimie,
kudamua toven ei ni olemas ole?
Kus vie tänäpäi
on rauhu…?

4.
Joga nedäliä
kolmannenpiän illal
suan dogadie
kuibo loitton
toine toizes ollah
ezmässargi da piätenčy.

I terväh on pyhäpäivy,
ainos muga terväh.
Ainos vilumbi da vilumbi.

Lauri Luukkonen

Fotokuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *