Kitai vaikastui hätken luagerilois, kudamih salvatut sanellah muokkavos da aivoloin pezendäs – Nygöi alovehelline gubernuatoru kerdou, ku luagerit oldih suavutus

YK:n arvivon mugah Kitai on salvannuh nenga miljonan islamistuvähembistöh kuulujua ristikanzua laidujoukkoin vastazih keskuksih kahten jälgimäzen vuvven aigua. Uiguurat ollah Kitain suurin islamistuvähembistö.

Uiguureja
HS kirjutti tapahtumis nedälinlopul. Ulgopoliittizen instituutan vahnembi tutkii Jyrki Kallio pidäy tovennägözenny sidä, ku tapahtumis on kyzymys Kitain kommunistiičeskoin puolevehen tahtos luadie yhtenäine da atejistine kitailaine rahvaskundu, kudamas etnizet da kul’tuurazet erot painetah alah.
Kyzymykses on rohingya-kriizisanke muailman suurin menos olii etnine ahtistelemine. Rahvahienvälizen kollektiivan paineh Kitaidu kohtah on kazvanuh tänä sygyzyn.

 
Tossargen Kitai puolistui viärittämizii vastah.

 
Xinjiangan gubernuatoru Shohrat Zakir saneli Kitan valdivollizen uudistoimiston Xinhuan harvinazes pagizuttamizes, ku ”ammatillizet opastuskeskukset” ollah Kitain taba kandua vastuollizuttu rahvahienvälizes terrorizmutilandehes.
Kitai ei ole aijembah paissuh luagerilois ihan ni yhty. Hätken se kiisti niilöin olemas olemizen, ga satelliittukuvien da julgi tulluzien virrallizien aziikirjoin täh se muutti omua kerdomustu.

 
Mennyt nedälil Kitas tuli voimah zakon, kudaman mugah alovehellizet virguniekat voijah ”opastua da parandua” laiduliikkehih kuulujii ristikanzoi ”ammatillizis opastuskeskuksis”.
Ristikanzanoigevuksien tarkkailijoi libo meediedy ei ole piästetty tunnustumah opastuskeskuksih.

 
Ristikanzanoigevusjärjestö Amnesty tovendi tossargen Kitain julgi tulemizen jälgeh, ku on ynnälleh selgei mindäh luagerit ollah olemas.
”Net ollah enzivuoroh paikat nakazaanieloih da muokkuandah näh, ei opastumizeh”, järjestön Kitai-tutkii Patrick Poon tovendi tiijoitukses.

 
Xinjiangan gubernuatoru Zakir kerdoi pagizutandas, ku Xinjiang on luadinuh opastusmallin, kudamas keskustutah muan yhtehizen kielen, zakonoinluadimizen da ammatillizien neroloin opastumizeh sego laiduajattelus vältymizeh.
Keskukset on guberuatoran mugah tarkoitettu ristikanzoile, kudamat ollah terrorizman da radikalizman vaikutuspiiris, ga kudamien pahanruavot yhtelläh ollah vie pienet.

 
Häi ei sanelluh äijygo ristikanzua on työtty luageriloile da ei eritellyh tarkoi pričinöi libo ruadoloi, kudamih hyö ollah syyllistytty.
Zakir kerdoi, ku laitokset taritah täyzihoiduo da ku niilöin veriälöil ollah vardoiččijat. Raportoin mugah on eriluaduzii luageriloi ‒ toizis ollah suutkat, toizis piäzet yökse kodih.

 
Zakir sitiiruiči pagizutandas nimettömiä luageril olluttu:”Aijembah en ellendännyh muan yhtehisty kieldy da en tiennyh zakonois. En ehki tiedänyh, ku olin luadinuh hairehii, ga halličus ei yhtelläh luobunuh. Se on aktiivizeh pellastannuh minuu da avvutannuh minuu, andanuh ilmastu syömisty, fatieran da opastustu. Nygöi olen kehitynnyh moneh tabah. Passiboičen mahtos roita hyövyllizekse ozakse muadu da kollektiivua.”

 
Rahvahienvälizele meediele paissuzien, luageriloil olluzien uiguuroin mielet da kogemukset ollah oldu ylen toizenluaduzet.
Ezimerkikse Omir Bekali saneli uudistoimisto AP:le aijembah tänä vuon, ku luageril oli pakko yhtyö poliittizeh opastukseh a luvendoloih, kudamis kerrottih islaman varavolois. Heil pidi pajattua puolovehtu da Kitaidu ylistäjii pajoloi enne syömisty.
Ku ei maltanuh sanoi, vardoiččijat voidih lyvvä.

 
The New York Times -lehtele kezän lopul paissuh Abdusalam Muhemet, 41, saneli, ku poličii oli arestiiruiči hänen kalmuandan aigua sitiiruitun Koruanan juandan täh. Häi oli kaksi kuudu luageril da puutui omissah sanoin mugah luobumah omas mennyžyös.
”Se ei olluh paikku laiduajattelun kytkemizeh näh”, Muhemet sanoi NYT:n pagizutandas. ”Se oli paikku, kudai ližiäy tazavonhimuo da oppiu pyhkie iäres uiguuru-identitietan”.

 
Helsingin sanomat pagizutteli kezäl Hyvinkääl eläjii Harri da Tiina Uyghuria, kudamien rod’nii on hävinnyh luageriloile Xinjiangas. Harri ičegi puutui tarkan silmälpivon kohtakse Kitais. Häi ei enämbi ruohti mennä Kitaih, sendäh ku varuau luagerile puuttumistu.
Kitai on nakazinnuh äijii julgizeh dielos paissuzii libo heijän rod’nii.
”Allus varaimmo. Sit ellendimmö, ku hil’l’azus ei täs avvuta”, sanoi Harri kezäl HS:le.

 
Lähteh: Katriina Pajari, HS
Fotokuva: hs.mediadelivery.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *