Kuulkua meijän iäni!

Nämmil pualikkupordahil kaikis alimazinnu ollah net moniluguzet ozattomat da toivottomat, kudamien eloksenstarinoi niken nikonzu ei kuule.
Ai Wei Wei

Ongo sinus tundunuh, ku et ruohti käyttiä midätah kielimuoduo kui ezimerkikse karjalan libo suomen kieldy julgizis tilandehis? Pietgo omua suullistu libo kirjallistu kielineruo liijan heikonnu da varuatgo sidä, ku sinun piäl ruvetah nagramah libo moittimah? Etgo toinah ole opastunnuh äijiä libo eigo sinuu ole opastettu mainittuh kieleh? Duumaičetgo, ku sinun kirjutusmalto on vajanaine? Atkaloičetgo sidä, ku niken täs muailmas ei kuundele sinun eloksenstarinua da sinun duumii?

Tunnutanneh nämmä kyzymykset sinun mieles lähäzinny libo kai kibielöinny, tahtozin ezitellä sinule minun uvven ystävän Sara Rhoslyn Mooren. Tunnustuin häneh heinykuus nuorile kielenelvyttäjile suunnatus HIGA!-kezäškolas Baskimual da kerras ihastuin hänen duumih da taidoh. Moore on valliiskoilaine ammattitaidoilii, kudaman taido kerävyy installatsielois, videotaijos da eriluaduzis performansielois. Moore on sežo valliiskoin libo kymrien kielen aktivistu da ruadau Cymdeithas yr iaith Gymraegis libo kymrin kielen seuras.

Fotokuval: Sara Rhoslyn Moore

Moore käyttäy omassah taijos ellendysty folk text libo rahvahantekstu, kudaman häi miärittelöy rahvahantaijon yhtekse oza-alovehekse. Rahvahantekstoi luajitah yhteiskunnan sen jyttymät jäzenet, kudamat ei ainos sanota iččie yhteiskunnallizen eliitan miäriteltylöin normien mugah. Vaiku vähäzel opastunnuot puututah puaksuh vastavumah kohtinazen halveksindan da kiuzavonke, konzu hyö opitah sanuo iččie julgizeh. Rahvahantekstoin standartat ollah madalat da normat vällät, da niilöin vuoh tavallizet ristikanzat voijah välläh sanuo omii duumii, mielii da kul’tuurizii elämyksii. Nengozii tekstoi on luba luadie ilmai varavuo sit, ku kieldy ruvetah kohendelemah libo puutut suudittavakse. Rahvahantekstu hyväksytäh ainos moizennu.

Taidoilii Moore valmistau parahite tevostu, kudaman nimi on Tripio/ Baglu libo ’matku’. Sana tripio on Mooren luajittu, da se muvvostuu anglien kielen matkua merkiččijäs trip-sanas sego piättehes -io, kudaman tarkoituksennu on ližätä sanah kymrilästy vivahtehtu. Baglu sen sijah on alguperäine, kymrin kieles matkua tarkoittai sana. Mooren tevos kerävyy liuskekivis, kudamat on kaivettu hänen kodihierus olijas mäispäi. Liuskekiven alguperäine väri on harmai da vuadimatoi. Tripion kivet on sen sijah kruasittu vierahil värilöil, da net ozutetah uuttu, vierastu muailmua vahnan kodihierun harmuah vivahtukseh verratunnu. Nämmih värikkähis liuskekivih Moore on kirjutannuh vaigieloi kymrinkielizii sanoi, kudamat tunnutah vierahikse. Sanat ollah lähtözin hänen oman seuran kielenelvytyskampuanieh näh kirjutettulois ozuttehis. Tarkoituksennu on olluh, ku ozuttehet tavatah miljon kielenpagizijua, ga niilöis käytetty kieli on äijän kielenpagizijan mieles ylen vieras da loittoine.

‒ Tahton omal tevoksel ezittiä kriitiekkua minun seuran käytettyy kieldy da viestimisty kohtah, Moore tovendau. ‒ Tavallizes kielenpagizijas puaksuh tunduu, ku kielenelvytyksen da -uvvistamizen mugah kymrin kieli on muuttunuh liijan akadeemizekse da vaigieh ellendettäväkse. Omas tevokses nostan nägyvih kahten ylen eriluaduzen kielenkäyttäjien joukon, akadeemizien da tavallizien kielenpagizijoin keskeizen risturiijan. Akadeemine da normiiruittu kieli muvvostau monile kielenpagizijoile ylen suuren psiholougiellizen estien, kudai vaigevuttau heijän yhtymisty julgizeh paginah. Toivozin, ku ezimerkikse minun oma seura käyttäs omassah viestindäs meile tavallizile kielenpagizijoile tuttavua perussanastuo. Lugijoil pidäs nygöi olla vähimyölleh yliopistotutkindo kui kymrinkieles muga i poliitiekas, ku hyö ellendettäs viestindäs käytettäviä kieldy, Moore pamahuttau.

Moore on luadinuh omal alal sežo monii videoprojektoi. Alahan linkitetyn videon allus nähtäh liuskekivii, kudamat ollah ylen tavanmugazet Mooren taijos. Videol kuultah kirguamine, kudai sanelou taidoilijan tiijustetus pettymizes da hengizes kivus. Moorel olis suuri tarveh da tahto ozuttua iččie sanallizesti, ga häi varuau, ku hänen omua kielenmaltuo ei tävvy da ku hänel toinah ei ole lubua ozuttua iččie.

https://www.youtube.com/watch?v=Jq7z60_gPh8&feature=youtu.be

Yksi videol nähtävis installatsielois sanelou valliiskoilazis kaivosmiehis, kudamat kuoltih omissah kouhkoloih kerävynnyön liuskekivipölyn täh. Moore tahtou omal ruavol kunnivoija nämmien kaivosmiehien elostu. Videol kerrotah sežo valliiskoilazas runoniekas Hedd Wynas, kudaman Pohjas-Valliiskois olijan roindukoin Ysgwrnan Moore tahtoi pellastua pačasperformansiel. Moore andoi sežo kaiverdua Wynan nimen sego tekstan Achub yr Ysgwrn ’Pellastakkua Ysgrwrn’ runoniekan koditaloin muaperäs otettuh liuskekiveh. Häi kulletti kiven runoniekan havvale Belgieh, ku runoniekal ainos olis keral palaine kodii. Videol olii miekku liittyy Mooren toizeh Belgies järjestettyh performansieh, kudamal häi kunnivoičči enzimäzel muailmanvoinal tapettuloi valliiskoilazii saldattoi da kannatti sanomua rauhas.

Videol nähtäh sežo Mooren sorrettu pliittu, kudamah on kaiverdettu lyhendys W.N. Se vihjuau sanoih Welsh Not ’Ei valliiskoin kieldy’. Tekstua käytettih ylehizenny nakazaaniikeinonnu valliiskoilazis školis alalleh 1900-luvun loppupuoliskole suate, da sidä pietäh brituanielazien valliiskoilazii kohtah harjoitetun kul’tuurizen sorron yhtenny vihatuimbis simvolois. Tämänluaduine keppih libo puunpalah kirjutettu tekstu riputettih kaglah opastujale, kudai oli paissuh kymrikse školas. Opastujua, kudamal tekstu oli kaglas silloi, konzu päivy loppih, nakažittih sežo rungallizeh. Tädä nakazaaniedu kuvuau Mooren suadu kepinisku videon loppupuolel.

Capture_Welsh_not

Fotokuval: W. N. ‒ Welsh Not, Ei valliiskoin kieldy!

Mooren Barbie-tevos kuvuau valliiskoilastu selgiendiä enne, nygöi da tulies aijas. Tagan nägyy perindehelline valliiskoilaine ruuttu, ies nygöine ruuttu ruskien rugby-paijan da nartsissuhatunke. Nämmii valliiskoilazuon simvoloi käytetäh nygöi enne kaikkie sit, konzu ollah kaččomas kižua rugbyh. Alastoi tytti kuvuau valliiskoilazien tuliedu aigua. ‒ Tulii aigu on kui tyhjy kuva. Vaiku myö valliiskoilazet iče voimmo planiiruija da designata meijän omua tuliedu aigua, Moore duumaiččou.

Videol nähtävy Brituanien kartua kuvuaju tevos roih Londonan 2012 kezäolimpielazien aigua, konzu sežo valliiskoilazil voittajil pidi pajattua brituanielazien rahvahallispajo. Brituanien sportujoukkoveh pagizi angliekse kaikis TV-työndölöis da -rekluamois, da avuajazien lähetykses nähtih brituanielazien rahvahallispajuo pajattajii lapsii. ‒ Nämmil kielivalličuksil opastettih valliiskoilazile lapsile, ku olimpiisportan jyttyzen lykystyksen voibi tavoittua vaiku anglien kielen vuoh, tuskuah Moore.

Moore sanelou sežo sit, ku Valliiskoin uudizien redaktsii da radivoazemu otettih yhtevytty häneh da tahtottih pagizutella händy Hedd Wynan koditaloin ozas. Moore kieldävyi mollembis pagizuttelupakičuksis varaten, ku hänen kielenmaltuo ei tävvy kymrinkielizeh uudizien lähetykseh. Moore ainos vie kuajih omii kieldävymizii. ‒ Kogemus opasti minule, ku minun kielenmalton tazo ei ole tärgei. Tärgevin on, ku ruan kogo aijan minun tärgielöiksi tiijustettuloin dieloloin puoles da en vaiku žualuiččei niilöi, häi teroittau.

Toivottuu on, ku Mooren rahvahantekstoi hyövyttäjäl taidomuvvol menöy hyvin sežo iellehgi da hänen idejat levitäh joga čurah. Enne kaikkie pienis kollektiivois, ezimerkikse karjalankielizis, olis eloitärgei kannustua ainos uuzii ristikanzoi käyttämäh kieldy da enne kaikkie luadimah tekstoi. Monet kielenpagizijat toinah huijustellahes omua kielenmaltuo libo kohtavutah sih varavol. Kielen pyzymizen da elvyttämizen nägökannal olisgi tärgei luadie turvalline da hyväksyi ymbäristö, kudamas nikedä ei suudita da kudamas on sežo algajii kieleh opastujii tugietah da kannustetah. Tämä on kogo kielikollektiivan yhtehine dielo.

Karjalan Kielen Seuru tahtou kannustua kaikkii karjalan kieldy pagizijoi libo vastevai kieleh opastujii kirjuttamah omii tekstoi karjalakse. Seuran kaikile avvonazes verkokirjastos on sendäh ei ammui avattu Lugijoin čuppu, kudamas jullatah lugijoin omii tekstoi da kuvituksii. Voit kirjuttua kui vienan-, livvin- muga i suvikarjalangi murdehil. Lugijoin čupus on jo jullattu enzimäine tekstu Savipada da vezi, kudaman on kirjutannuh da kuvitannuh Hannu Turunen.

https://www.karjal.fi/avoinkirjasto/karjalainen-verkkokirjasto/lugijoin-cuppu/

Tekstoi suau työndiä jullattavakse elvytyshankehen koordiinuatorale Heini Karjalaizele: heini.karjalainen@karjal.fi.

Linkilöi:
Kymrin kielen seuru:
https://cymdeithas.cymru/hafan

Sara Rhoslyn Mooren kodisivu:
https://sararhoslyn.wordpress.com/

Tekstu: Heini Karjalainen
Video da fotokuvat: Sara Rhoslyn Moore

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *