Kuibo kohendua omua kielellisty ičentunduo?

Jogahine vähembistökielen, karjalangi, pagizii on varmahgi toiči puuttunuh tilandeh, kudamas on ruvennuh pagizemah ezimerkikse karjalakse ga terväh tundenuh iččiedäh ebävarmakse. Paginkanzu toinah on vastannuh, ku häi ei pagize karjalakse da tämän täh karjalan kieldy käyttänyh pahoittujen rubieu pagizemah enämbistökielekse. Pahoittumizen da huigien tunnot ollah pagizijan mieles nakazaaniet i sendäh häi rubieu ristikanzale tipičnoih tabah kierdämäh nakazaanieloi libo tilandehii, kudamis hänel pidäs käyttiä vähembistökieldy.

Emma Sanginés on ičnviendyterapeuthu, kudai on spetsiaziiruinnuhes paiči muudu sportsmenoin psihiičeskoih valmistukseh, eriluaduzien psiholougiellizien probliemutilandehien hoidamizeh sego vähembistökielien aktivistoin da pagizijoin opastamizeh i lujendamizeh. Minul oli ilo suaha kuunnella Sanginésua Baskimual nuorile kielenelvyttäjile järjestetys HIGA!-kezäškolas, kunne händy oli kučuttu sanelemah omassah ruavos da tutkimuksis.

Emma Sangines

Sanginés sanelou, ku hommuau omassah ruadojoukonke TELP-ruadopajoi (Taller d’Espai Lingüístic Personal). Net on suunnattu kieliaktivistoile da kielenpagizijoile, da niilöin objektujoukkoinnu ollah oldu  baskin da kataluanin kielen pagizijat. Ruadopajoih yhtyjii opastetah ellendämäh omii ičenviendän malliloi erilazis kommunikatsiellizis tilandehis. ‒ Kielenpagizii voibi kohendua jo olemas olijoi omii ičenviendän malliloi, tiedänöy häi omis aijembis mallilois da kogemuksis. Omua ičenviendiä da reagiiruičendutaboi voibi kontroliiruija, da uvvenluaduzih reagiiruičendutaboih voibi tarkoituksel sežo opastuo, Sanginés tovendau.

Sanginésan mugah vähembistökielen pagizijan ellendys eriluaduzis kommunikatsiellizis tilandehis voibi olla liijan kiinnitynnyh. Häi verduau tilandehtu svetoforih. Vastupuolen reaktsii voibi olla vihandu, keldaine libo ruskei, ga vähembistökielen pagizii on opastunnuh iččeh negatiivizien kogemuksien täh sellittämäh vallon ainos ruskiekse. Olis yhtelläh tärgei opastuo tunnustamah tilandehet, kudamis paginkanzu vie ozuttau vihandua libo keldastu valguo. Nämmis tilandehis maksau rohkieh jatkua vähembistökielel pagizemistu. ‒ Omal mallil da omil kielivalličuksil on suuri vaikutus sežo toizien ristikanzoin ičenviendäh da vallas olijoih taboih, mustoittau Saginés.

On sanottu, ku meijän yhteiskunnas puaksuh on helpombi olla yksi- da ei monikieline, konzu vähembistökieles roih pagizijale puaksuh enämbän stressua migu enimistökielen pagizimizes. Kielellisty stressua tiijustetah ezimerkikse silloi, konzu pagizijal pidäy terväzeh piättiä, midä kieldy häi käyttäy paginkanzan ker. Ollahgo kielen valličuksen kriteerielöinny paginymbäristö, vastupuolen ulgonägö da selgiemine libo ezinehet, kudamat ollah hänen keral? Min jyttyine on tipičnoi karjalan kielen pagizii, da voigo tämänluaduzii kriteerielöi ehki miäritellä? Sanginésan mugah jogahizel maksau duumaija omii valličuskriteerielöi. Tärgei on ellendiä omat ennakkoellendykset da oppie vaikuttua niilöih.

Vähembistökielen pagizii suau omassah eloksen aigua varmah kuulta monenluaduzii ennakkomielizii väitöksii. Erähien kielien pagizemistu toinah pietäh kyläläzile kuulujannu libo vahnanaigazennu. Erähien mieles ei ole hyvä, ku vähembistökielel paistah julgizis tilandehis kui ezimerkikse dorogal libo yhtehizes transportas. Sanginésan mugah maksau oppie häilyttiä ymbäristön tyhjii ennakkomielii. Paras strategii on ezittiä vastuskyzymys. Konzu pagizijale sanotah ezimerkikse ”Kai x:n kielen pagizijat ollah durakat” hänel maksau reagiiruija kyzymäl ”Midäbo tarkoitat durakal?” Moine kyzymys kiändäy paginan suunnan da vastupuoli rubieu ajattelemah omii ennakkomielii. Tämänluaduzii vastuskyzymyksii da -argumentoi voibi luadie jo ennepäi, ku ne sit paginas helpoh mustoitutah.

TELP-ruadopajoin piämiäränny on opastua vähembistökielien pagizijoi vedämäh iččie luonnollizeh, mugažah da ičevarmah tabah eriluaduzis pagintilandehis. Sanginésan mugah hänen ruadopajois opastutah tozi azies vaiku nengozih dieloloih, kudamat ollah ristikanzoile jo enne tuttavat. Ruadopajoin tarkoitus on yhtelläh auttua ristikanzoi analiziiruimah omii tiedoloi uudeh tabah. Opastus avvuttaa kielenpagizijoi keksimäh uuzii nägökohtii da dogadimah tilandehet, kudamis pagizijal on mahto vaikuttua paginan eistyndäh edehpäi. Protsessua, kudamas kielen käyttöalat levetäh da sen prestiižu libo arvo nouzou, kučutah normalnoikse vastahpivokse.

Sanginés sanelou tutkimukses, kudaman häi da hänen oma ruadojoukko luajittih vuvvennu 2014. Turkimuseh yhtyi 95 hengie, da sit kačeltih ristikanzoin reaktsieloi heijän vastavujes eriluaduzien paginkanzoin. Ruadojoukon mieldy kiinnitti se, kuibo ristikanzoin reaktsiet muututtih, konzu vastupuoli oli argu libo ičevarmu libo silloi, ku hänen ičenviendy oli agressiivistu. Tutkimus tovesti, ku arvostetuimat oldih ičevarmat ristikanzat. Hyö ei oldu liijan varačut da toizielpäi ei liijan agressiivizet. Ičevarmu ristikanzu tundou omassah arvon, no ei ole agressiivine toizii kohtah. Ičevarmu kielenpagizii ei tyhjiä sellittele, konzu moine andau vaiku ebävarman vaikutelman. Ristikanzu voibi sežo opastuo olemah vaikkani maltettuh. Kielelline ičetundo löydyy sit varavuon da agressiivizuon hyväl välialovehelpäi.

Tekstu: Heini Karjalainen

Linkkilöi:

Gemma Sanginésan kodisivu:
https://www.gemmasangines.com/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *