Kouvolas kižattih karjalan kieleh

20180616_110313_tietokisa2
Karjalan Kielen Seuru järjesti 16.‒17.6. Kouvolan kezäpruazniekan kielipajan yhtevykses šuutkakkahan tiedokižan karjalan kieles. Koordiinuatoran Heini Karjalaizen luajittu kiža rodih ylen mieldy myöte, kerran kižah yhtyi kai 109 vastuajua. Julguammo nygöi kut’kuttajan mugahtembuajan kižan voittajat da kyzymyksien oigiet vastavukset.

Kižan enzimäzen sijan jagoi tazačökehmiärän mugah nelli voittajua: Natalja Antonova Karjalan tazavallan Vieljärvespäi, Katja Perttola Kouvolaspäi, Olavi Petro Lappeenrannaspäi dai Outi Ylinen Kotkaspäi. Toizen sijan juattih nämmä viizi voittajua: Risto Himanen Keravalpäi, Mirjam Mustonen Raisiospäi, Elina Pyöli Tampereelpäi, Toarie Tokoi Voikkaalpäi dai Petri Turkki Heinolaspäi.

Kolmandele sijale piäzi kaikkiedah yheksä voittajua: Leena Johansson Kouvolaspäi, Arja Jyrkkärinne Siilinjärvelpäi, Aleksi Karhu Nurmeksespäi, Maija Kunnas Lempääläspäi, Eeva-Kaisa Linna Lohjalpäi, Julia Munne Imatralpäi, Saila Räihä Vantaalpäi, Anita Tarvonen Inekeroisispäi dai Mona Tikkala Kouvolaspäi. Tämän ližäkse arbajazis voitettih: Jyrki Liukko Kouvolaspäi, Tarja Nieminen Kausalaspäi da Pentti Pajari Kouvolaspäi. Karjalan Kielen Seuru mustau voittajii kirjupalkindoloil. Seuru hyvittelöy heidy da passiboiččou äijäl kaikkii kižah yhtynyzii!

Tiedokilvas opittih arvata karjalan kielen eriluaduzien riskusanoin da -sanomizien merkičyksii suomekse. Riskusanoinnu pietäh moizii yhten kielen sanoi, kudamat juohatetah samazii sanoi toizes kieles libo ollah ihan yhtenjyttyzet mollembas kieles, ga merkitä voijah eri dieloloi. Tavan mugah juuri sugukielis olettelou äijy mostu riskusanua da -sanomistu. Juuri muga on sežo lähäzembiä suguu olijois karjalan da suomen kielis. Karjalakse niilöi sanotah hairiehvedäjikse sanoikse da sanomizikse. Natalia Giloeva, Timoi Munne da Santtu Karhu parahite ollah luadimas minisanakirjua, kudamah kerätäh karjalan da suomen kielen hairiehvedäjii sanoi da sanomizii. Tulien kirjan nimi Pertii ruokin, mattii panen nostau kebjieh huigien veret suomelazen lugijan rožile, ga kummalline da nagrattai karjalankieline virkeh tarkoittau suomekse ’huonetta siivoan, kiroilen’.

20180616_125928_tietokisa
Julguammo nygöi kielipajan tiedokilvan kogonah. Oigiet vastavukset on merkitty mustal. Giloevan, Munnen da Karhun tulies sanakirjaspäi laihinah otetut ezimerkivirkehet on merkitty tiähtel*.

1. Mitä tarkoittaa: Akku on ylen hajukas?
a. ‘Auton akku haisee tosi pahalle.’
b) ‘Akka haisee tosi pahalle.’
c) ‘Akka haisee oikein hyvälle.’
d) ’Akka on tosi viisas.’

2. Mitä on suomeksi: Putin pučči ei vuvva? *
a) ‘Putinin muovipussi ei vuoda.’
b) ‘Putin ei pese koiraansa.’
c) ‘Kunnon tynnyri ei vuoda.’
d) ’Putinin siivoojalla ei ole koiraa.’

3. Mitä tässä kysytään: Äijygo hengie syndyy taksih? *
a) ‘Syntyikö miehesi taksissa?’
b) ‘Paljonko ihmisiä mahtuu taksiin?’
c) ’Haiseeko äijän henki taksissa?’
d) ’Montako henkeä syntyy taksissa?’

4. Mitä mahtaa tarkoittaa: Älä sorra rengie?
a) ’Älä kohtele renkiä kaltoin.’
b ’Älä kaada renkiä.’
c) ’Älä hauku renkiä.’
d) ’Älä kaada ämpäriä.’

5. Mitä tässä sanotaan: Elä tikuta räpiskyö alaista! (Rukajärvi)
a) ’Älä töki räpistelevää alaista!’
b) ’Älä neulo huonoa lapasta!’
c) ’Älä työnnä keppejä rötiskön alle!’
d) ’Älä yritä saada rikkinäistä kelloa toimimaan!’

6. Ukko andoi minule olutpuzun. Mitä ukko minulle siis antoi?
a) muovikassillisen olutta
b) oluenhuuruisen suukon
c) olutastian
d) olutveneen

7. Mitä pitää tehdä, kun kuulee käskyn: Vaihta peittosana?
a) Vaihtaa peitto
b) Vaihtaa salasana
c) Vaihtaa lakanat
d) Vaihtaa alusvaatteet

8. Mitä tarkoittaa: Kai minun lapset ollah linnas? *
a) ‘Lapseni ovat kai joutuneet vankilaan.’
b) ‘Lapseni ovat kai päässeet Linnan juhliin.’
c) ‘Kaikki lapseni ovat kuninkaanlinnassa.’
d) ‘Kaikki lapseni asuvat kaupungissa.’

9. Mitä tapahtuu lauseessa: Istun susiedan kel kravatil?
a) ‘Istun ja huidon susia kravatillani.’
b) ‘Istun susien kanssa sängyllä.’
c) ‘Istun puku päällä susien keskellä.’
d) ‘Istun naapurin kanssa sängyllä.’

10. Mitä tarkoittaa: Ei himoita nimidä panettua, parem on ičel kai panna? *
a) ’En himoitse naapurini puolisoa, itselläni on parempi.’
b) ’En himoitse naapurini panemaa olutta, teen itse parempaa.’
c) En himoitse naapurini omaisuutta, sillä olen itse pannut paremmaksi.’
d) ’En halua tilata mitään, parempi on tehdä kaikki itse.’

11. Mitä hän tekee: Hiän šuoriutuu, mänöy širkkalon eteh? (Pistojärvi)
a) ’Hän kiiruhtaa tyttökoulun eteen.’
b) ’Hän kykenee kuulemaan vielä sirkkojen sirityksen.’
c) ’Hänen täytyy mennä sirkkelin luokse.’
d) ’Hän pukeutuu, menee peilin eteen.’

12. Mitähän minä teen: Pertii ruokin, mattii panen? *
a) ’Pertille teen ruokaa, Matin kanssa olen parisuhteessa.’
b) ’Pertin toivotan kylään, Matin panen matkoihinsa.’
c) ’Huonetta siivoan, kiroilen.’
d) ’Perttiä ruokin, Mattia panettelen.’

13. Millä kehuskelen, kun sanon: Äijiä enämbi migu sinul?
a) ’Minulla on isokokoisempi mies kuin sinulla.’
b) ’Minulla on enemmän miehiä kuin sinulla.’
c) ’Miehet pitävät minusta enemmän kuin sinusta.’
d) ’Paljon enemmän kuin sinulla.’

14. Mitä tarkoitan, kun sanon: Minä vabahutan sinut! *
a) ’Vapautan sinut!’
b) ’Eroan sinusta!’
c) ’Saan sinut vapautumaan.’
d) ’Vedän sinua turpaan!’

15. Mitä tarkoittaa: Kirjutusnerot kazvetah terväh?
a) ’Kirjailijoilla on usein hyvä terveys.’
b) ‘Älykkäistä lapsista tulee usein myös terveitä.’
c) ‘Tieteentekijät tietävät, miten pysyä terveenä.’
d) ‘Kirjoitustaidot kasvavat nopeasti.’

16. Minkälainen mahtoi olla suistamolainen helppolanda mies?
a) ’lupsakka mies’
b) ‘pienehkö mies’
c) ‘loka-auton kuljettaja’
d) ‘lannanluoja’

Tekstu da fotokuvat: Heini Karjalainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *