Uuzi tiedokirju kielien da murdehien keskeizis rajois

julkistamistilaisuus
Johanna Laakso, Marjatta Palander da Helka Riionheimo kirjan julguamispivos

Jovensuus pruaznuittih uvven kielien da murdehien keskeizii rajoi käzittelijän kirjan On the Border of Language and Dialect julguandua. Tevos rodih vuozinnu 2011‒2014 ruadanuon FINKA -tutkimusprojektan perindönny. FINKA -hankehes keskustuttih aijembah tutkimattomih rajakarjalazih murdehih. Nygöi jullatun tevoksen kaheksa kirjutustu pohjavutah hankehes vuvvennu 2014 järjestetyn simpoziuman ezitelmih. Spetshuomavuo uvves tevokses suau karjalan kieli, kudamua käzitelläh kolmes kirjutukses.

Kirjuttajii tevokses on kaikkiedah nellitostu. Professoru Dennis R.Prestonua pietäh rahvahanlingvistiekan tutkimussuundavuksen tuatannu. Rahvahanlingvistiekas tutkitah tavallizien pagizijoin nägökandoi da ellendyksii kieles. Dennis R. Preston on kehitännyh ezimerkikse tunnetun mental map -metoudan, kudamas kielenkäyttäjät suajah merkitä kartoih alovehet, kudamis heijän ellendyksen mugah paistah eriluaduzikse murdehikse da käytetäh eriluaduzii kielimuodoloi. Metoudu on kehitynnyh äijän 1980-luvul, da nygöi sen avul voibi yhtistellä da luadie äijällizeh kaikenluaduzii kartoi.

Julgavopivos paissuh Wienan yliopiston suomelas-ugrilazien kielien professoru Johanna Laakso panou ebäiltäväkse omassah kirjutukses ylehizet mielet kielien keskeizis rajois. Laakson mugah ristikanzoin mielikuvat rajois puaksuh ollah ylen yksinkerdaistajat. Vastoin ylehizii nägemyksii kielet ei olla tarkurajazet, vaiku rajat puaksuh ollah keinotegozet da poliittizet. Kielirajat ristutah tipičnoih sežo valdivonrajois yliči. Kielen ja murdehen keskeine rajanluadimine on sežo arvovaldukyzymys, konzu kieles pagizemine on taba nostua kunnivoitustu omua kielimuoduo kohtah, Laakso tovesti omassah paginvuoros.

Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran professoran Vesa Koiviston kirjutus ezittelöy Raja-Karjalan murdehien ominazuksii da niilöin stuatussua suomen da karjalan kielikontaktualovehil. Rajakarjalazet murdehet kuulutah suomen, vepsän da karjalan kielen kielijatkumoh. Koivisto mustoittau, ku rajakarjalazien murdehien da suomen välile ei ole mahtuo vediä tarkoi rajoi eigo sidä sua luadie sežo Raja-Karjalan eri murdehien välile. Murdehet da kieli ollah ainos ozittain piälekkäi. Sen sijah yksilötazol erot voijah olla hyvingi suuret.

Päivännouzu-Suomen yliopiston suomen kielen professorat Marjatta Palander da Helka Riionheimo tutkitah sidä kuibo äijän siirdokarjalazet da heijän jälgipolvet mustettih karjalan kieles i maltettih paista karjalakse testutilandehes. Testuhengilöil pidi ezimerkikse mustella, mittustu karjalan kieli oli heijän lapsuos da kuibo heijän prarodiitel’at ammui paistih. Vuitti testuhengilöis ei ni vouse maltanuh paista karjalakse koitehtilandehes. Monet mustettih yksittäzii sanoi libo ylehizii sanomizii. Joukos oli sežo hengilöi, kudamat maltettih hätken paista karjalakse da improviziiruija karjalankielizii vuoropaginoi. Yksi hengilöis pagizi karjalakse kogo pagizutandan aijan, hos pagizuttai pagizi hänele suomekse. ‒ Karjalan kielen maltuo on vie äijän Pohjas-Karjalas, Palander da Riionheimo teroitettih omassah tutkimuksen tulokset.

Julguamispivos oli sežo rahvahal mahtollizus ezittiä kyzymyksii kirjuttajile. Äijällizeh paginua nostatti muun keskes se, mittumah tabah ellendykset murdehien keskeizis rajois ollah vähitellen muututtu. Vahnois tutkimuksis murrehrajat oldih hyvingi tarkat. Vahnat ellendykset pohjavuttih yhtelläh äijiä pienembäh ainehistoh, kui nygytutkimuksel on suadavannu. Ainehiston miärän liženemine on pal’l’astannuh murdehien da kielien muvvostetun keskevymättömän sarjan ‒ Ezimerkikse suomen viitty siirdymymurdehien alvoehtu ei aijembah ole ihan tutkittu, konzu tutkijoil ei ole olluh nygözenluaduzii ainehistoloi dai ei ruadoinstrumentoi, Marjatta Palander smietti.

Aijembil tutkijoil toinah on olluh sežo ylen lujii nägemyksii oigielois da alguperäzis murdehis. Ainehiston muodoloi on daže mahtollizeh kohendettu muga sanottuloih oigieloih muodoloih. ‒ Tutkijat ollah vikse jätetty tutkimattah moizet kielimuvvot, kudamat ei olla heijän nägemyksien mugazet puhtahat murdehet, Helka Riionheimo duumaičči. Johanna Laakson mugah aijembi tutkimus kuvai kielen histouriedu da täs rodih, ku tutkimuksesgi tahtottih matkie alguperäzii kielimuodoloi.

Nygöi jullattuu Helka Riionheimon, Vesa Koiviston da Marjatta Palanderan uuttu kirjua voibi rekomenduija kielentutkijoin ližäkse kaikile alan opastujile sego muule karjalan kieleh miedykiinnitännyöle lugiikunnale. Toivottavasti tevoksen nygyaigazet da päivitetyt murreh- da kielirajamielet tavatah kai, kudamat mittumah tah tabah ruatah kieli- da murrehdieloloin tyves.

Jullatun kirjan tiijot:
On the Border of Language and Dialect, toim. Marjatta Palander, Helka Riionheimo & Vesa Koivisto. Studia Fennica Linguistica 21. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2018. 259 s.
Kirjan voibi tilata:
https://sks.kauppakv.fi/EN/page/product/on-the-border-of-language-and-dialect/2167486
Tekstu da fotokuva: Heini Karjalainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *