Rahvahanopistoloin karjalanopastajat kerävyttih Jovensuus

Karjalan Kielen Seuru järjesti suovattan 28.4.2018 opastajanopastuspivon Jovensuus. Pido oli enne kaikkie rahvahanopistoloin karjalan kielen opastajih näh, ga paikale oli kučuttu sežo toizii karjalan kielen azientundijoi da aktivistoi. Opastuspäiväh yhtynyöt evustettih kui vienan-, livvin- muga i suvikarjalua. Pido oli jatkuo Karjalan Kielen Seuran vuvvennu 2017 enzimästy kerdua järjestetyle Valamoin opastajanopastuspivole. Opastajien tävvendysopastuksen on täs lähtijen tarkoitus olla ominazuksien mugah jatkujua, da opastustu duumaijah järjestiä sežo yhteisruavos Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran opastusainehenke.

opettajia koulutuksessa
Pidoh yhtynyöt opastajat

Pivos kuultih opastajien omii tahtoloi tulien tävvendysopastuksen syväindös. Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkii da karjalan kielen yliopisto-opastai Natalia Giloeva tovestau, ku tarvehtu olis enne kaikkie kontrastiivizele, suomie da karjalua verdailijale kursale. Uvvet toimindallizen kielenopastumizen metoudat sežo interesuittih paikal olluzii opastajii. Karjalan kielen opastukses käytetäh jo nygöi monii toimindallizii metoudoi, kudamat aktivoijah opastujii opastumah da käyttämäh kieldy mahtolliziman luonnollizis tilandehis.

maria ja iivo
Maria da Iivo Kähäri

Suomes on 181 rahvahanopistuo, kudamis karjalan kieldy on opastettu mennyt opastusvuvvennu nenga viijestostu. Ylä-Karjalan rahvahanopistos karjalan kieleh on opastuttu vuorotellen Nurmekses da Valtimol. Kursan opastai Laura Arantola sanelou, ku vuitile opastujis karjal on olluh muamankieli da vuitti on alganuh opastumizen kielen perustehis. Kursal on opastuttu suvikarjalan murdeheh. Joukon toizennu opastajannu Nurmekses on ruadanuh Markku Mahlavuori, kudaman kursal on pajatettugi karjalakse. ‒ Meil on kursal ainos avvonaine da välly tunnelmu, iloičehes Mahlavuori.

Irma Alekseeva on opastannuh karjalah jo vuvven aijan Jyväskylän rahvahanopistos. Kursal on syvetty vienankarjalan murdeheh tunnustumal kielen sanastoh da kielioppidieloloih dai kaččelemal kinoloi da fotokuvii Vienan Karjalas. Kevätopastuskavvel on sežo paistu pruazniekois da perindehis sego kyzytty arbaituksii. Kursu loppihes yhtehizeh sanelukoiteheh, kudamas jogahizele opastujale annettih tovestus. ‒ Olen hyväs mieles sit, ku sain opastua vienankarjalua da ičegi opastuo kaikenluaduzeh uudeh dieloh. Minun opastujat ollah oldu ylen ahkerat da nerokkahat, kiittelöy Irma Alekseeva.

opettajia koulutuksessa 2
Kajaanin Kaukametsän rahvahanopiston karjalan kielen opastai Elena Junttila saneli, ku tahtou vediä omassah opastuijoukon tovellizih pagintilandehih, da hyö ollahgi käydy sežo Ven’an karjalankielizile alovehile. Matkan aigua on paistu karjalakse ižändyperehis da kaikis paikois, kudamih tunnustuttih. Yhtes on luajittu kui metloi muga i šipainiekkoi. Kajaanis karjalan kieleh on opastettu nedälinloppukursal, kudaman aigua sežo koufiipauzat on käytetty tevokkahah käytändön kielenmalton opastumizeh. Opastujat ollah ezimerkikse lähtietty yhtes kafeteerieh, luajittu tiluandat karjalakse da jatkettu karjalankielisty paginua koufienjuomizen keskes.

Olga Karloval on pitky praktiekku karjalanopastamizes kui Päivännouzu-Suomen muga i eriluaduzil kezäkursil muun keskes Karjalan Tazavallas sego Tverin Karjalas. Karlova pidäy omat kursat edupiäs vienankarjalakse, ga opastukses otetah huomavoh sežo kursupaikannu olijan kylän alamurreh. Kezän 2018 kursu pietäh Suomen puolel Kuusamo-opistos, da sen organizuiččou Karjalan Sivistysseura. Karlovan piämiäränny on kerätä yhteh karjalan kieldy omas ruavos käyttäjii ristikanzoi sego kielen suvaiččijoi. Kursah yhtyjät piästäh tunnustumah uudeh opastusmaterjualah dai kehittämäh kielimaltuo i luadimah yhtevyksii toine toizih. ‒ Tärgevin on luadie ristikanzoile tunneh sit, ku hyö ei olla yksinäh. Moni meis on huolevunnuh omas kieles da tahtou ozuttua sen omas ruavos, Karlova duumaiččou.

Opastajat piästih ajattelemah sežo omassah opastandan syväindyö da piämiärii. Hos välly opastusruado ei tiähtiä tutkindoh da ei sen syväindölöi reguliiruija zakonoinluadimizes, karjalan kielen opastajat tahtottas yhtelläh kehittiä opastuksele yhtehizii, ebävirallizii kehyksii da printsippoi. ‒ Lähäzeh sugukieleh opastamine menöy ains toizin migu kogonah eriluaduzen kielen opastamine. Karjal da suomi ollah lähisugukielet, da sendäh maksas ottua mallii suomi toizennu kielenny -opastukses dai sit kuibo suomie opastetah estounielazile libo estounien kieldy suomelazile, ehtottau Päivännouzu-Suomen yliopiston suomen kielen professoru Helka Riionheimo.

Pidoh yhtynyöt opastajat piettih opastuksen tärgevimänny piämiäränny sidä, ku opastujile kehittyy hyvä käytändön kielimalto. Kursil opastutah pagizemah uuzis dielolois karjalakse da sežo kirjuttamah sidä. ‒ Minun opastuksen tärgevin tavoiteh on, ku opastujat innostuttas karjalan kieles i hoijettas innostustu kursan jälgehgi. Intressu karjalan kieleh ei nikonzu suas sammuo, hos sit ei olis pagizijale ainehellistu libo talovehellistu hyödyy, Olga Karlova smiettiy.

Karjalan kielen opastusjoukot ollah toiči vägi ebäyhteläzet, da tämä dielo voibi vaigevuttua opastuksen planiiruičendua. Opastamizeh yhtynyzil oli tähgi probliemah idejoi da sellityksii. Kursil voi perustua muasteri‒praktikantu-puaroi, da nenga hyövyttiä enämbän opastunnuzien maltuo. Rahvahanopistolois voidas ližäkse hyövyttiä tandem-opastustu.

Pivos piätettih luadie karjalan kielen opastajile opastusmaterjualubanku, kudamua rubieu hoidamah Karjalan Kielen Seuru. Kai opastajat suajah yhtyö bankan kehittämizeh, konzu tahtotanneh, da tarita sivustole omii valmehii materjualoi sego hyvii nevvoloi opastustilandehih. Sivuston kauti voijah opastajat pidiä yhtevytty keskenäh da tiijoittua dielolois toine toizele. Virallizeh tiijoittamizeh näh seuru perustau opastajien oman sähköpoštuluvettelon.

Pivon piätti arhijepiskoppu Leo. Häi oli ylen tyydyväine opastajien miäräs, hos monil heis oli pitky matku pidoh. Arhijepiskoppu toivotti ozua, blahosloven’n’ua da suavutustu kaikile karjalan kielen opastajile da tahtoi mustoittua, ku opastajat ruatah ylen arvokastu ruaduo.

Heini Karjalainen, opastuksen vedäi, karjalan kielen da kul’tuuran elvytyshankehen koordiinuator
Fotokuvat: Armi Jaloniemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *