Karjalan kielen ies nägyy varavokuvua

Aunusretki 24.-26.5.2013 119Karjalan kielen stuatusas Suomes on paistu uvves vallos vuozikymmenen aijan. Karjal on varaittavas tilas olii, da sen tilandeh Ven’an Karjalas on heikonnuh. Mollembis mualois valdivollizen kielipoliitiekan tuloksennu on olluh levei kielenvaihto da karjalakse pagizijoin miärän voimakas vähenemine.
Nimityksel karjalan kieli tarkoitetah suomelazes kielentutkimukses kogonazuttu, kudai kerävyy kahtes piämurdehes: livvinkarjalas (libo anuksenkarjalas) sego varzinkarjalas, kudai jagavuu vie pohjasmurdeheh libo vienankarjalah da suvimurdeheh libo suvikarjalah. Kaikkih nämmih karjalan kielimuodoloih on paistu histouriellizel Karjalan alovehel.
Konzu paistah yhtes karjalan kieles, lähtökohtannu on, ku sen murdehii yhtistäy keskezin sanasto da kielioppi. Nämmien huomattavu samanluaduzus yhtistäy karjalan eri murdehii vienan-, suvi-, tverin- da livvinkarjalua da eroittau net lähisugukielis: lyydis, vepsäs i suomes da sen murdehis. Karjalan eri murrehvariantat ollah sežo keskenäh ellendettävät. Tämä on yksi samah kieleh kuulumizen kriteerielöis.
Suomes on jälgiaigua paistu sežo sit, mittumal nimel kieldy kučutah. Paginois on karjalan kielimuodolois da murdehis käytetty moizii nimityksii, kudamat erotah karjalan kielen da leviembäh baltiekkumerensuomelazien kielien tutkindas ylehizeh tabah käytettylöis. Varzinkarjal tarkoittau Suomes perindehellizeh vienankarjalan da suvikarjalan muvvostettuu kogonazuttu. Ven’al on varzinkarjalakse sanottu enne kaikkie karjalan pohjazimii vienalazii murdehii. Parahite luajittavannu olijan suvikarjalan kirjukielen nimekse on ezitetty varzinkarjalua libo vaiku karjalua, ga moine on vastoin kui Suomes muga i Ven’al tässäh novvatettuloi nimityskäytändölöi.
Sežogi nimitysty karjal ei voi rajoittua tarkoittamah vaiku varzinkarjalan suvimurdehii, konzu piämurdeheh kuulutah tazaverdazinnu pohjazet murdehetgi libo vienankarjal i anuksenkarjal libo livvinkarjal.
Probliemua nimityspaginois on nostatannuh se, ku kielimuodoloi on rajattu uudeh tabah ilmai pädijöi lingvistiekallizii perusteluloi. Kielentutkimuksen novvatetut tiijollizeh perusteltut nimitystavat yhtelläh ei väistytä käytös vaiku ulgopuolizen joukon luajitun ilmoituksen libo sen sobevutettuloin uuzien nimityskäytändölöin täh. Toine probliemu on kyzymys kieles da murdehes. Hos aijembat tutkijat oldas nimitetty miltah alovhel paistuu kielimuoduo libo kielekse libo murdehekse (ezimerkikse Genetzal ”Ven’an Karjalan kieli da ”Anuksen kieli”), ellendyksen valličustu ei suorah voi sobivuttua kielen da murdehen eroittamizeh toine toizes.
Suomeh vuodeh 1944 suate kuulunuos Raja-Karjalas paistih ammussah varzinkarjalan suvimurdehih sego livvinkarjalah. Suomes käytettäväh karjalan kieleh liittyy kyzymys, mi on kielen da murdehen keskeine väli, konzu yhtevys perindehellizih muantiijollizih paginalovehih on muuttunuh.
Suvikarjalan kirjukielen kehittäjät ollah viimeaigazis paginois tahtottu aksentiiruija suvi- da livvinkarjalan eroloi da ei yhtehjyttymii piirdehii i jagua suomenkarjal kahtekse kielekse: ”varzinkarjalakse (libo ”karjalakse” libo karjalan kielekse”) da toizielpäi ”livvikse” (libo ”livvin kieleke”) Kirjutukset täs dielos ollah suatettu sevoksih monet suomes eläjät karjalazet, konzu hyö ollah perustallizeh pietty da pietäh omassah kieldy juuri karjalannu.
Suomen Raja-Karjalas elettih livvin- da suvikarjalakse pagizijat yhtes i kielet sevoituttih. Tämä kuuluu sežo nygözes Suomes paistavas karjalan kieles. Nimidä jyrkiä kielellisty libo etnisty raja-aidua ei olluh da ei ole perusteluu luadie sidä nygöigi.
Lujennuttu ellendysty karjalan kielen kahtes piämurdehes varzin- da livvinkarjalas ei täh suate ole voidu panna ebäiltäväkse sistemuattizeh ainehistoh pohjavujan kielitiijollizen kaččelun taboih.
Aijembah dieluo tutkinuot K.F.Karjalainen, Heikki Ojansuu libo Pertti Virtaranta i nygözetgi karjalan kielen tutkijat ei voija ezittiä, ku nämät kaksi murrehtu oldas eri kielet. Niilöis ei ole mostu miäriä eriluadustu piirrehty.
Professorien Riho Grünthalan da Vesa Koiviston mugah Suomes da Ven’al paistun karjalan kielen välile roih eruo sendäh, ku karjalankielizet Suomes ollah suadu suomenkielisty opastustu da Ven’al heidy on opastettu ven’akse, da kaksikielizyöh liittyjät tottumukset ollah eriluaduzet mollembis mualois.Yhtelläh kielen elvutysruavot, kielen lujendamine da aktiviiruičendu da kirjutetun kielen standardizuimine koskietahes kaikkii karjalazii.
Voimii yhtistämäl suajah parembii tuloksii migu hajottamal jo erize olijua Suomen karjalankielizien joukkuo.
Lähteh: Riho Grünthal da Vesa Koivisto, Karjala
Fotokuva: Esko Pulkkinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *