Tutkii, ottazitgo saamilazet kerale tutkimukseh, kudai koskehes heidy? Ku et ottane, sinun metoudat toinah ollah kolonialistizet

13-3-10105708Tutkii valliččou aihien, keriäy tiijot, analiziiruiččou da raportuiččou. Tavan mugah piätökset luajitah tutkittavan kollektiivan ulgopuolel. Rahvahienväline tutkiiruadojoukko kehoittau tutkijoi uvvistamah omii metoudoi.
”Jogahizeh saamelazeh pereheh kuuluu muamo, tuatto da tutkii”. Melgo tämänluaduine on vahnu šuutku saamelazen perehen kogohpanos.
Virkehes on muruine tottu, konzu Europan ainavon alguperäzen rahvahan, saamelazien kul’tuuru on jo hätken houkutelluh antropolougoi, sotsiolougoi i muidu tiijon harjoittajii Suomes da muailmalpäi tunnustumah saamen rahvahah da heijän omassah eloiymbäristöh. Nämät tutkijat puaksuh ollah azetuttu fatierale saamelazeh kodih.
Tutkijoi on tulluh da mennyh. Harvazeh tutkimuksen kohtannu olluot saamelazeh yhtelläh ollah voidu vaikuttua tutkimuksen syväindöh da hyö ei välttämättäh olla tiijustettu kunnebo heijän kunnebo heijän annetut materjualat ollah piätytty. Päivänlaskumualazen tutkimustavan mugah saamelazet ollah puututtu tutkimuksis kohtieloikse, konzu heil ei ole olluh sananvaldua sih, kuibo tutkimus todevutetah da kunnebo se tiähtiäy. Tilandeh on tiettäväine kohendunnuh aijois, konzu saamelazii jaksatettih da miärättih rodubiolougisis tutkindutarkoituksis.
‒ Saamelazii on tutkittu ylen hätken, da tutkimustavat ollah oldu toven kolonialistizet. Tutkimukset ollah oldu sežo moizet, ku niilöis selgieh on hyödynyh enämbän tutkii iče, migu meijän kollektiivu libo yksittäine saamelaine, sanelou liečehtiijon douhturi Heidi Eriksen Utsjovelpäi.
Eriksen kuuluu rahvahienvälizen tutkimusprojektan tutkiijoukkoh, kudai on tutkinuh, kuibo saamelazet voidas suaja omassah iäni kuulumah tutkimukses, kudai koskehes heidy, da mittuzii toivehii saamilazil on tämänluaduzien tutkindoin todevuttamizeh. Hänen ližäkse projektas keral ollah Alaskan Anchorage yliopiston rahvahantervehystiijon professor Rhonda Johnson, Monatanan ozavaldivonyliopiston rahvahantervehystiijon professor Elizabeth Rink da Oulun yliopiston Arctic Health -verkon tutkimusprofessor Arja Rautio.

13-3-10106847
Tutkimusprojektan yhtevykses tutkiijoukko pagizutteli saamilazii Pohjas-Suomes dai moizii tutkijoi Oulun alovehel, kudamat eri taboih luajitah saamilazih liittyjiä tutkimustu.
Heidi Eriksen, Rhonda Johnson, Arja Rautio da Elizabeth Rink ollah yhtes todevutettu luavullizen tutkimuksen, kudamas duumaijah tutkindan eetikanmugazuttu Pohjas-Suomen saamelazen kollektiivan da tutkijoin nägökulmis.
Nägövih nouzi se-tämä piätiemu, kudamis enzimäine on luottamine, kudai ozutahes poisolijakse saamilazien i tutkijoin välil. Joukko tovesti sežo, ku saamelazen kul’tuuran ellendämine on tärgiedy luotettavan tutkindan todevuttamizekse, da tutkimukses pidäs käyttiä mostu kieldy da azienyhtevyksii, kudmat ollah saamelazele tuttavat da ellendettävät. Tärgiedy olis, ku saamelazet piästäs yhtymäh tutkimusprojektah.
‒ Meile selgeni, ku saamelazien da tutkijoin duumat tutkimuksen todevutandas oldih ylen eriluaduzet. Tutkijoil oli perindehelline, päivänlaskumualaine ajattelutaba, kerdou Elizabeth Rink.
Tutkijoi pidäs opastua uuzih taboih
Saamelazet oldas yhtelläh valmehet ruadamah yhteisruaduo tutkijoinke tutkimuksis, kudamat kosketah heidy.
‒ Tutkijoile duumu ozutahes vähäzen vaigiekse, konzu tutkimusmetoudat ollah tietyt, sanou Eriksen.
Tutkiijoukko pagizougi moizen tutkimusmetoudan puoles, kudamah kollektiivu voibi yhtyö. Tämän metoudan levenemine tutkijoin keskes vuadiu sen, ku tutkijat yliopistois opastettas eri taboih ajattelemah kehittyjän kollektiivan jäzenii tutkimuksen jogahizel staadiel. Kollektiivoin jäzenii sežo pidäy opastua ellendämäh tutkimuskieldy da metoudoi, dai jagamah omii mielii, sanelou Rhonda Johnson.
Oulun yliopiston arktillizen tutkimuksen professor da Arktillizen yliopiston tutkimukses vastauju vararektoru Arja Rautio on omas ruavos tovestannuh, ku moine tutkijoin da tutkimuksen objektoin yhteisruado on ylen tärky dielo, konzu tutkitah alguperäzii rahvahii. Hänen mieles yliopistoloin vastuol on opastua mostu tutkimustabua da eettisty ruaduo, da sanella tutkindan maksajile, mittumii metoudoi käyttäjen tutkimukses voijah hyödyö parahite kui tiijollizeh, alovehellizeh muga i leviembähgi kogo muailmas.
Lähteh: Linnea Rasmus, Yle Saame
Fotokuvat: Yle Sápmi da Linnea Rasmus / Yle Naizet fotokuvas ollah Heidi Eriksen, Rhonda Johnson, Arja Rautio da Elizabeth Rink

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *