Hyviä naizienpäiviä!

Ilmatar

Aijat ainos ielleh mennäh,
Vuvvet matkatah edehpäi
Uvven päivän pastajes,
Uvven kuun kumottajes.
Ainos vies on vien emändy,
Ilmoin imbi aigua viettäy
Nämil vienozil vezil,
Uduhizil lainehil,
Ies vai taivas selgei.
Sit jo vuvvel yheksändel,
Kymmenendenny kezänny
Nostau omua piädy meres,
Käit häi viespäi kohautti.
Rugei omua ruadamah,
Ylen selgiel meren selläl,
Vezikohtal avvonazel.
Kunne kätty kiännähytti,
Sinne niemet sivaldeli;
Kunne jallan pohjah polgi,
Sinne kaivoi kalahavvat;
Kunne ilmua vedeh työndi,
Sinne vezipyördiet luadi.
Kus häi virui kuival kohtal,
Sih sai siliet järvirannat;
Kus häi jalloil taputtelih,
Sih häi luadi lohiabuat;
Kus häi piän rannale painoi,
Sih häi luadi syvät lahtet.
Uidi loitombakse rannas,
Seizattelih meren selläl:
Madalikkuo mereh luadi,
Kivikohtua kazvatteli,
Anna laivat kivih mennäh
Merimiehien piän menokse.
Kalevala, enzimäine runo, rivit 245 – 280
Karjalakse kiändi Z.Dubinina
Fotokuva: Wikipedii, Robert Wilhelm Ekmanan Ilmatar vuvvel 1860

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *