Rektor oli aktiivine pagizii

Heikki Kirkinen

Emeritusprofessor Heikki Kirkinen kuoli 9. pakkaskuudu Jovensuus hänen olduu jo hätken voimatoi. Häi oli 90-vuodine, roinnuhes Outokummun Kuusjärvel 22. syvyskuudu 1927.
Kirkinen piäzi läbi yliopastuitutkindolois Jovensuun litsien gimnuazies 1949 da opastui filosoufien kandiduatakse ravieh, jo vuvvennu 1952. Hänen piäaineh oli ylehine histourii.
Häi rodih filosoufien douhturi vuvvennu 1961, kudaman jälgeh häi ruadoi Suomen Akademien gumanitarnoin tiedokunnan nuorembannu tutkijannu. Tulii ruadopaikku, vuozikse 1966 – 1970, Kirkisel oli Sorbonnen yliopistos Parisas suomen kielen, kirjallizuon da kul’tuuran gost’annu professorannu.
Vuvvennu 1970 Heikki Kirkinen nimitettih osouboi ylehizen histourien professorakse vastevai perustettuh Jovensuun korgeiškolah. Häi rodih korgeiškolan rektoru vuvvennu 1971, da ruadoi täs ruavos nenga kymmene vuottu. Sih aigah pienimuodozennu alganuh korgeiškola kazvoi, rodih monialaine da tiijolline. Äijy paginua nostatannuot hallindon -da tutkindonuvvistamizet sežo aijoituttih nuoloih vuozih.
Rektorannu , da jällembäčigi, Kirkinen oli tunnettu sit, ku häi aktiivizeh pagizi opastus- da yhteiskundupoliittizii dieloloi. Häi vuadi ylen lujah opastundumahtollizuksien kohendamistu syrjyalovehil da aksentiiruičči korgeiškolan myödäzii vaikutuksii sen omale linnale.
Vuvvennu 1977 ilmah piässyh kirju Uudistuva koulutus ja alueellinen tasa-arvo on yhtehvedo Kirkisen piäteesizois. Rektorannu ruadamizen jälles Kirkinen oli vie kaksi kaksi kerdua gost’annu professorannu Parisas, kuni piäzi eläkkehele 1990-luvun allus.
Tutkijannu Heikki Kirinen oli monipuoline da tiijollizii paradigmoi murdai. Väitöskirju käzitteli mehaaniellistu ristikanzannägemysty Frantsies. Vuvvennu 1987 piäzi ilmah histourienfilosoufiedu käzittelii tevos Historian rakenteet ja voimat. Kirkinen liittäy täs rahvaskunnan histouriellizen kehityndän kosmiičeskoin sistieman da lajinkehityksen yhtevykseh.
Kirkinen tiijetäh yhtelläh kaikkii parembah omis tevoksis Karjala idän kulttuuripiirissä, Karjala idän ja lännen välissä dai Karjala idän ja lännen välissä II: Karjala taistelukenttänä, kudamis häi uvvisti Karjal-tutkimuksen Suomes. Häi käytti enzimäzen kerran leviembäh ven’alazii lähtehii da opii reššie tutkimuskyzymyksii karjalazien nägökulmas.
Muuzikku da kalastus tarittih Kirkisele taba irdavuo arren kiirehis. Ahkerannu verkokalastajannu häi toiči tarviči soudoabuu. Meile nuorembile kolleegoile mieleh ollah jiädy Kirkisen Maire-mučoin luajitut ylen hyvät evähät da puaksuh äijällizet kalansualoit.
No parastu kalareissulois oli Kirkisen juumor da kompaneiskoi harakteri, kudamien kauti Heikin musto eläy kaikkien hänen tundenuzien mielis.
Tapio Hämynen
Arto Nevala
Harri Siiskonen
Kirjuttajat ollah Heikki Kirkisen opastujat da ruadodovarišat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *