Nuorembat suomelazet sugupolvet ollah muututtu Ruočis ”svenssonoikse: ”Suomen kielen olen vähilleh kogonah menetännyh”.

Ruotsinsuomalainen 1982Toizen da kolmanden polven ruočinsuomelazil tavallizimat ammatit ollah suorittavat kui hoidoabulaine da varrastoruadai.
Ruočinsuomelazien tavallizimat sugunimet ei toinnah olla Korhonen da Virtanen vaiku Johansson da Andersson. Sellitys löydyy sit, ku suomelazet naimizihmendyy suadih tipičnoit ruoččilazet sugunimet.
Ruočin radivon SR Sisuradion Ruočin statistiekallizen keskustoimiston SCB:n tiedoloih pohjavui kartoitus tovestau, ku ruočinsuomelazet ollah muuttu ”svenssonoikse”, moneh tabah yhtenjyttymikse alguperäzien ruoččilazienke.
Ruočis eläy SCB:n mugah nygöi 719 000 ristikanzua, kudamil on suomalaine tagaperä. Tämä tarkoittau sidä, ku joga nelländeltostu Ruočis eläjäl on aivengi yksi vahnembi libo prarodiitel’a, kudai on suomelastu alguperiä libo häi iče on rodinuhes Suomes.
Ruočinsuomelazii eläy ihan kogo Ruočis, ga enimäl Norrbottenas, Pohjanlahten paikkukkunnil dai Stokgol’mua da Göterborgua ymbäröijil alovehil. Mälarnannotkos Stokgol’mas päivänlaskupuoleh olijua Eskilstunua kučutah ebävirallizeh ruočinsuomelazien piälinnakse.
Sisuradivon luajittu tutkimus nostau nägövih, ku omal tagaperäl suomelazet ruatah äijäl samois ammattilois kui kanduruoččilazetgi. Ruočinsuomelazien tipičnoit ammatit ollah alihoidai (kudai vastuau perushoidajua), hoidoabulaine, metallutevollizuon konehenkäyttäi.
Tavallizin nimi on Ritva Johansson
Kaikis tavallizin enzimäzen polven ruočinsuomelaine nimi on Ritva Johansson. Sisuradivon pagizuteltu Päivänlasku-Ruočin Boråsas eläi Ritva Johansson muhahtuakseh, ku ”on vessel olla tipičnoi”.
63-vuodine Johansson muutti oman perehenke silloi Boråsah Meri-Lapin Tervolaspäi.
‒ Tiä Boråsas eli jo erähii meijän kylälpäi, sendäh myö piätyimmö tänne. Tiä myö olemmo sit lähtijen elänyh, kai minun sizärekset da minun vahnembat. Borås kerras tundui koil.
Ritvan ližäkse tavallizii suomelastu roinduperiä olijoin edunimilöi ollah Marko, Kari da Tuula. Sen sijah heijän lapsien, libo toizenpolven ruočinsuomelazien edunimet ei puaksuh pal’l’asteta suomelastu alguperiä. Tavallizimii nimilöi heil ollah Maria, Anna, Mikael da Peter. Kolmanden polven ruočinsuomelazien ylehizimät nimet ollah Emma, Elin, Alexander da Marcus.
”Suomelaine tagaperä merkiččöy minule äijän”
Hos hengilön nimes puaksuh ei voi piätellä, ku kyzymykses on ristikanzu suomelazen tagaperänke, äijile suomelaine identitiettu on yhtelläh ainos vie tärgei. Sisuradivon pagizuteltu eskilstunalaine Sebastian Laneby varmistau, ku ”suomelaine tagaperä merkiččöy hänele ylen äijän”.
‒ Suomen kielen olen vähiä vajai kogonah menetännyh. Minun diedoinke pagizemmo segakielekse, kudamas on ruočin ližäkse suomie da angliedu.
‒ Enimyölleh, kyzynöy kentah ezimerkikse ulgomualoil kuspäi olen roinduu myöte, vastuan automuattizeh, ku olen ruoččilaine.
Lähte: Kai Jaskari, Yle uudizet
Fotokuva: Matti Juntunen, Yle     Toizen polven ruočinsuomelaine vuvvennu 1982

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *