Hengenlinnut kalmukiven reunal

Hattuvaaran kalmiston grobuja

Vahnat simvolat veneh da linduzet nygöigi nävytäh kalmismualoil.
Vahnoi karjalazii kuoleman ritualoi tutkinuon filosoufien douhturi Laura Jetsun mugah tuonilmazih liittyjät piäsimvolat veneh da pienet linduzet ollah nähtävis nygözisgi kalmuandutavois. Kalmukiveh libo kuolinilmoitukseh puaksuh on kuvattu linduine i sežo veneh on kannatettu lähtön simvolu.
Jetsu pagizutteli omassah tutkindah näh 1990-luvul ijäkkähii hengilöi Ven’an Karjalas.
‒ Karjalankieles on oma nimi olotilale kuoleman jälgeh. Paistah tuonilmazis, ylen puaksuh yhtevykseh liitetäh sežo ”ilmaine igä”, kudai liittyy loppumattomuoh, Jetsu sanelou.
Kuolendu on raja i sežo siirdymy. Vezi on ritualois keskine. Roindas lapsivezi, kuolendas se vezi, kudaman tagan on tuonilmaine.
‒ Vie 1970-luvul pajatettih rajakarjalazien blahosloven’n’upivos kirikköpajuo, kudamas pakittih arhianheliloi Mihailua da Gavriilua ottamah pokoinniekku rajas yli ”tulizes virras”yli, Jetsu kerdou.
Ellendykseh liittyy sežo hengenlindu, kudamii puaksuh nägöy käzipaikkoih kirjondettuloinnu.
‒ Hengenlindu on tämänilmazen da tuonilmazen rajan ylittäi, kudai ilman kauti voibi ylittiä tuonilmazen rajan da välittämäh viestilöi, Laura Jetsu sanou.
Jetsun mugah tärgei dielo ritualois on yhtevyksen säilyttämine. Duumaijah, ku sielu on 40 päiviä libo kuuzinedälizen moizes tilas, kuduas se ei ole vie kogonah tuonilmazes vaiku liikkuu. Aijanmiäriteh on sama kui Hristosan ristah nuaglindan da taivahahnouzemizen, Äijänpäivän piätenčän libo Äijänpäivän da Voznesen’n’an keskeine aigu.
‒ Pokoinniekal oli silloi oma paikku stolas da välly magavosija, vaste sen jälgeh voijah muuttua kunduo. Sinäaijan puaksuh kävväh kalmal.
Enne viettih kalmale leibiä, čuajučuasku toinah libo r’umku viinua.
‒ Leiby kaduou, ga pokoinniekku ei sidä syö vaiku linduzet.
Jetsu saneli kuolinritualois Ilomantsis järjestetys Minä kuolevainen -seminuaras. Aihehes, kudamua päivänlaskumualois puaksuh pajeksendellah alustettih eri aloin azientundijat sego mollembien prihodoin papit.
Karjalazis kuolintavois saneli pivos sežo pravoslaunoin teolougien , kirikkömuuzikan da perindehen tutkindan jatko-opastui Riikka Patrikainen. Hänen ainehistonnu oli rajakarjalazet kuolinritualat Matroi Plattosen (1842 – 1928) saneltunnu.
‒ Itkuvirret dai kolme päiviä kestänyöt pokoinniekan valvojazet libo yönistujazet ollah kuuluttu kiindieh kuolinritualoih Raja-Karjalas, kerdoi Patrikainen.
Ylen tärgiedy sežo oli luadie sobu pokoinniekanke. Pokoinniekal oli pakittu andiekse ristua pannen da ukkaillen.
Lähte: Helena Romppanen, Karjalainen
Fotokuva: Helena Romppanen, Karjalainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *