Karjalazus vaikuttau ylikapelmeistran elokseh

Hannu Lintu

Hannu Linnun sugujuuret ollah Karjalas. Luadogan Karjalaspäi evakonnu Suomeh tulluh tuatto pagizi karjalakse, ga ei nikonzu pajatannuh. Hänen muuzikallizus oli peitos. Linnun raumalazes kois  kuunneltih klassillistu muuzikkua da vahnembat ostettih 15-vuodehizele poijalleh rojali vellakse. Muuzikkua suvaiččii briha jällembäči rodih Radivon ylikapelmeistru, kudai uskou, ku karjalazus vaikutti daže hänen ammatinvalličukses.
‒ Olen sidä mieldy, ku minun muzikallizus tulou Karjalaspäi, hos tuatto nikonzu ei pajatannuh. Minul yksikai on moine tunneh, ku häi olis tahtonuh muga ruadua. Olen suannuh hänel perindökse lujan rakkahuon muuzikkah. Duumaičen, ku moine rakkahus on vägi monel karjalazel, sanelou Lintu.
Karjalazuon kaiguloi Hannu Lintu löydäy juuri muuzikas. Muzikantannu häi äijäl puuttuu ruadoh enne tostu muailmanvoinua säveldetyn muuzikanke.
‒ Ylen suuri oza sit muuzikillizes materjualas, kudamua Sibelius, Madetoja libo Melartin käytettih, on tozi azies karjalastu. Sanotah, ku Sibelius kuuluu on suomelaine. Ei, tozi azies Sibelius kuuluu on karjalaine. Se atkal da ilmekäs harakteri on keral minun argipäiväs, elän sidä joga päiviä muuzikan kauti, sanou Hannu Lintu.
Lintu duumaiččou puaksuh sežo hänen tuatan kodirandua
‒ Tuatto ei nikonzu paissuh Karjalas. Häi toinah tahtoi istin sulua suomelazeh yhteiskundah da ei ni tahtonuh aksentiiruija sidä, ku oli evakko. Salmis näin kuvii da duumaičen midäbo minun tuatto sie lapsennu ruadoi, da mittustu elos silloi on olluh.
Tuatan Karjalah Lintu ei yhtelläh enämbiä tahto mennä.
‒ Toinah se olis pettymys. Tahton säilyttiä minun mieles kuvitelman muas, kudamua enämbi ei ole da kuduas minun tuatto on elänyh. Se täydyy minule.
Lähte: Regina Rask, Yle / Tv 1 Puoli seitsemän 15.1.2018
Fotokuva: Heikki Tuuli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *