Salmin pravoslaunoikirikkö rikkovui pahoi voinis ‒ nygöi se kohendetah muga kaunehekse kui se oli enne

Salmin ok.Läs 200 vuottu vahnu pravoslaunoikirikkö on yksi Ven’an Karjalan kuuluzimis muanmerkilöis.
Pyhän Nikolaoksen kirikkö Salmis Ven’an Karjalas libo endizes Suomen Raja-Karjalas on jo hätken halveksinnuh aigua da siädy. Vuvvennu 1825 valmistunnuh pravoslaunoikirikkö rikkovui pahoi talvi- da jatkovoinan aigua.
Puut ollah kazvettu läbi kirikön olemattoman levon, tuhanzii kirpiččöi on pakkunuh da rakendus on muitengi pahoi rämistynnyh.
Kirikön ies oli mennyt oraskuus jumalansluužbu, kudaman toimitettih Suomespäi tulluot papit. Kohtal olluon prihodalazen Natalia Ahosen mugah avaarii oli lähäl, konzu  kirikön konstrukties pakui silkeskie muah kirpiččy.
‒ Papit vaiku rauhazah käydih bokkah da pruazniekku jatkui. Mostu toiči rodieu, ga tiettäväine pidäy olla varovaine, Ahonen nagrau.
Kohendamisruado valmis jo erähän vuvven mendyy?
Salmin kunnanjohtajan Konstantin Bulahovan mugah tämä yksi Luadogan Karjalan suurimis kirikkölöis on nygöi tarkoitus kohendua muga kaunehekse kui se oli.
‒Arvivoijah, ku kohendamine kestäy ainosgi kaksi vuottu. Sen jälles pidäy endizöijä ikonostuassu. Aigua menöy kaikkiedah kolmes nelläh vuottu, Bulahov sanou.
Finansiiruičustu ečitäh oligarkoilpäi
Pyhän Nikolaoksen kirikkyö opittih kohendua jälgimäzen kerran 1990-luvul. Dengat da indo tävvyttih silloi vaiku kirikön senčoin kohendamizeh. Nygöi hankehel on Ven’an pravoslavnoin kirikön da Salmispäi roindua myöte olijan Karjalan tazavallan piämiehen Artur Parfentshikovan blahosloven’n’u.
Kirikön kohendusruadojoukon suomelaine jäzen Ilona Pelgonen uskou, ku aigua muitengi on ruadanuh omassash ruavon. Salmis da Pitkyrannas löydyy tänäpiän tävvellizeh prihodalazii, kudamat tahtotah yhtyö jumalansluužbih.
‒Kirikkö ainos on täyzi.
Pelgosen mieles kohendamishankeh on realističnoi, ku sih suadaneh kerale rikkahii ven’alazii oligarkoi.
‒Rikkahat oligarkat da suuret yritykset finansiiruijah kirikkölöin srojuruadoloi. En yhtelläh tiijä, kenbo täs projektas on tagaperäl.
Konstantin Bulahov dielon tiedäs, ga hänen oma suu  ainosgi välil on pečatoittu.
‒En voi sanuo heijän nimii, konzu net välil ollah peitollizet.
Salmin kiriköl on olluh mesenuattoi sežo aijembah. Yksi heis oli salmilaine kauppusovetniekku Wasili Hosainoff (1850 – 1917), kudai yhtes omassah akan Marfanke on pandu muah kirikön lähäzyöh. Nygöi Hosainoffien kalmois on jällel murendetut da tärpityt kalmukivet.
Jällel muudam alguperäine obrazu
Suomen pravoslaunois kirikkömuzies Kuopios ruadai Ilona Pelgonen eččiy parahite arhiivutiedoloi, kudamat kosketahes Salmin kirikkyö. Duumaijah, ku iče Carl Ludvig Engel on planiiruinnuh kirikön, ga sih Pelgonen ei usko.
‒Tovehstehii sit, ku kirikkö olis Engelan planiiruittu, ei vie ole löydynyh.
Kirikön hävinnyös ikonostuasas on säilynyh vaiku eräs obrazu. Riisas on nägyvil Apostolien obrazu, kudamua ven’alazet voinan aigua käytettih zeml’ankan uksennu. Obrazas ainos vie nägyy puul’anloukkoloi.
Kirikös on säilynyh sežo erähii fotokuvii, kudamii tahtotah käyttiä avus kirikön kohendamisruavos. Pelgosen mieles ylen pättävy on syväinfotokuva kirikös.
‒Fotokuvan perustehel voijah kebjieh mualata koupiet obrazois da luadie läs yhtenjyttyine ikonostuassu, kudaman moine oli Salmin kirikös.
Pluanois sežo kul’tuurukeskus
Kunnanjohtai Konstantin Bulahovan mugah kirikön yhtevykseh on pluanois sežo kul’tuurukeskus. Sidä tarvitah, ku alovehen ristikanzat parembi ellendettäs omassah histouriedu.
‒Keskus tuos tänne sežo turistoi dai dengua alovehen da infrastruktuuran kehittämizeh. Sil olis myödäine vaikutus alovehen kehitykseh, Bulahov tovendau.
Salmi on Ven’an Karjalas Luadogan koillisrannal. Bulahovan mugah suurin oza turistos tulis Ven’alpäi, ga ei toinah kai.
‒Tiettäväine sežo Suomespäi, häi muhizou.
Lähte: Yle.fi
Fotokuva: Heikki Haapalainen / Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *