Muhoksen časounan mustol

”Oi Kristos Jumal, Sinä kirkastuit vuorel da ozutit kunnivos opetuslapsile heijän maltoloin mugah. Antakkah valgiedu Spuassansünnüttäin malittuloin täh meitügi riähkähizii, ikuine valgehus. Kunnivo olgah Sinul, valgehuon kandai.”

tsasouna

Kristokzen kirkastumizen mustol pühitetty ortodoksine časounu ei čomenda enämbiä Muhoksen
maisemukuvua. Valdudorogan varres Korivuaran kohtal olluh homeongelmane pühättö purettih ligakuun loppupuolel vuonnu 2017.
* * *

Ei tsasounaa
Seison autiol tontil da kačon tasattuu časounan paikkua. Liikutus valduau mielen da ajatuksih nouzou mennehiin aigain mustoloi. Täl paikal sijainnehes časounas on blahosloviedu iäisüüsmatkal suurin oza karjalazes evakkoväes, kudai toi muganah esi-isildü peritün kallehimman perinnön, ortodoksizen uskon. Tiäl myö lapset suattelimmo viimezel matkal oman muamon, kudai kandoi sodalesken jügien takan hamah haudah sah. Tiäl venččaittih moniluguzet nuoret parit avioliittoh.
Täs časounas alkoi karjalazen da pohjalazen heimon sulautumine venčupuaran kerävües mollembis heimolois. Seka-avioliittoloi solmittihgi jo evakkoväen tulovuvves lähtiin.
Tunnelmallizet jumalansluužbut časounan huomas luajittih karjalaizil evakoil alkuvuozinnu turvua da ühtehkuuluvuuttu. Tiäl pühätös tuldih čomat ikonit tutuikse da läheisekse malittoloin innottajinnu vuozikümmenten suatos. Tänne oli hüvä tulla hillentümäh da rauhoittumah tämänilmaziin kiirehiin keskeldü.
Havaččun mustolois nygühetkeh da näen meijän pravoslaunoiloin ristittüziin rakkahan časounan paikan tyhjännü. Mieli on ülen atkal, sto urostukkah meidü ristittüzii dielo, sto prihodan tärgein ruado hengellizen eloksen hoidamine säilüü endizelleh. Jumalanluuzbui pietäh entizeh tabah ekumeniahengizen luterilazen prihodan tilois.
Meijän muhoslazten pravoslaunoiloin mieles jiä ühtelläh elämäh kunnivoitettavu huaveh, sto toinah konzutah tulevazuuves pravoslaunoin kalmoimuan vieres kököttäü pikkarane časounu.

Časounan histouriedu

Jatkovoinan jälgeh vuoziin 1946 – 1948 aigah Muhoksel muutti 800 karjalaztu evakkuo. Pääosa siirtokarjalazis oli pravoslaunoloi. Alguvuoziin aigah pravoslaunoloit spuassansluužbut piettih kodilois libo Ponkilan da Korivaaran kanzuškolis. Muudaman vuvven kuluttuu karjalazten joukos heräi toive omas časounas. Toive muutui toiminnakse vuvven 1953 aigah. Resuicukset luadi salmilane strojumuasteri Johannes Brocke. Strojiendu algoi vuvven 1954 aigah da časouna valmistui vuonnu 1955. Strojindajinnu oldih käsnäselgäläzet kirvesmiesvellekset Johannes da Vilho Vuorio. Pluanun valmistuttuu rodih časounan paikasdu pikkaraine kiistu Sosol eläjiin da pogostan alovehel sijoitettujen karjalazten välil. Kiistu sovittih sijoittamal časouna Korivuaral, puolivälih mainittuloi paikkoi.
Časounan venččaitsemine toimitettih 9.6–10.6 1956. Venččaitsemizen pidi Helsingin jeparhien KS jepiskoppu Aleksanteri. Prihodan arhiivos löüdünehen dielon mugah suovattan 9.6 pietüs vigilias oli läs 400 hengilüö da pyhänpiän 10.6 pietüs liturgias da pruazniegas oli mugan 750 hengilüö.
Nügöi yhtennü Muhoksen muamerkkinnü kuuzi vuozikümmendü horjumattomannu seizonnuh časounu on siirdünnüh mustoloin joukkoh.
Pertti Marttinen
Oulun ortodoksizen prihodan liikuttamatoilaudukunnan ozanottai
Kuvat:
Kuva 1 Muhoksen časounu
Kuva 2 Časounan paikku purgamizen jälgeh

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *