Piäkirjutus 10.10.2017

Karjalas da karjalazis on kirjutettu jälgimäzen suanviijenkymmenenvuvven aigua tuhanzii kirjoi da kirjutuksii. Suurin oza niilöis käzittelöy karjalastu kul’tuurua suomelazes nägökulmas. Karjalazii ei ole pietty omannu rahvahannu da ei karjalan kieldy omannu kielenny kui muijal Europas da Ven’al on ruattu sadoin vuozien aijan. Karjalan kieles on kirjutettu mittumantah verran sen jälgeh, ku oza suomelazis lingvistois algoi pidiä karjalan kieldy erillizenny kielenny 1870-luvul lähtijen. Sen sijah meijän muan karjalankielisty vähembistyö ei ole ihan ni yhty käzitelty enne vuottu 2017. Tämän vagavan vajavuksen on kohendannuh professor Anneli Sarhimaan objektivnoi tutkimus Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Elokuun lopul jullattu tevos on suannuh ylen hyvän vastahotandan alan tiedomiehien keskes. Ozutahes, ku sežo suurin oza Suomen karjalankielizis pidäy tevostu erinomazennu tutkindannu. Nenga voijah piätellä monis lehtikirjutuksis da KKS:h tulluzis kymmenis kontaktois. Monis jälgimäzinny nedälilöinny piettylöis kerähmölöis da muulois tapahtumis sežo on kiitelty tädä kirjua. Kiitändöi on tulluh enimikseh sežo Somes.
Žiäli on, ku Sarhimaan tevostu on nygyaijan luaduh sežo haukuttu Somes da vie ylen ebäaziellizien argumentoinke. Aziel on olluh pieni joukko karjalakielizii, kudamat ei tiijetä dieloloi da kudamat ainos tahtotah andua viäriä tieduo karjalan kieles da karjalankielizen vähembistön hyväkse ruadajis yhtistyksis. Täh joukkoh kuulujat ei huolita tiedomiehien lujennuzis mielis konzu hyö kirjutetah kieles, vaiku ezitetäh omua vaihtoehtostu tottu samah tabah kui Muakerä on dročon -liikkehen aktivistat. Suomes aigu toven jälgeh on mennyt vuozinnu roinnuh ylehizekse monis poliittizis laidujoukkolois, ga nygöi ozutahes, ku sežo karjalankielizet suajah tiiijustua tämä ilmivö omassah järjestökentäs. Kenbo olis uskonuh eräs vuozi tagaperin, ku vihapaginoi suunnatah karjalan kielen tutkijah da muuloih kielen stuatusan kohendamistu ajajih aktivistoih. Ozakse kymykses on ylen pieni vähembistö, ga toizinduumaiččijoil karjalankielizil on pričiniä otkažikseh moizis vihapaginois. Muutoin karjalankielizien stuatusan kohendamine jiäy huavehekse.
Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *