Praudukomissii tutkiu Norjas saamilazien da kveenilöin repressien

VesisaariJiämeren rannikol Ruijah libo Finnmarkah on tulluh muahmuuttajii Suomespäi kalua pyydämäh da elämäh ainosgi 1700-luvul lähtijen. Enne heidy alovehel eli aivengi saamelazii da norjalazii.
Äijäl Varanginfjordan hierul on nimi kolmel kielel. Vesisaari (fotokuvas), Vuoreija, Kallijoki. Eräs hierulois on Annijoki, saamekse Annejohka da norjakse Vestre Jakobselv.
Suomelazii siirdolazii da heijän jälgipolvie on kučuttu ruijansuomelazikse da heijän paistus norjan kieles vaikuttehii suannuttu murrehtu ruijansuomekse. Nygöi hyö kučutah omua iččie kveenilöikse, hos se oli alun perin kiuzunimi.
Kveenilöin paistuu ruijansuomie pietäh nygöi kveenin kielenny da sidä voi opastuo Tromssan yliopistos.
Suomekse pagizemine kiellettih
Voinua enne suomekse pagizemine daže kiellettih školis.
‒Školis ei enne olluh lubua paista kveenikse. Ku kentah pagizi kveenikse libo suomekse, opastai sanoi, ku školas paistah norjakse.
Saamilazil da kveenilöil on kačkerii mustoloi da traumoi norjalastamizes. Hyö ollah vuozii vuajittu Norjan valdivol praudukomissiedu. Jälgimäi mennyt kezäkuus Norjan suuren suvvon enimistö piätti saamilazien da kveenilöin norjalastamistu da valdivon viärinkäyttämizii tutkijan praudukomissien perustandas.
Piäminstrupuoloveh konservatiivine Høyre da oigelistopopulistine progressupuoloveh vastustettih. Komissien oigevuzis da nimien sanomizes piätetäh jällembäči. Trygg Jakola Ruijan Kveeniliitos sanou, ku komissien tulemine on tärgei azii.
‒Meile se on olluh tärgei dielo. Vuoziluguh myö olemmo sanonuh Norjan halličuksele, ku meil pidäy suaha praudukomissii. En tiijä midä on tapahtunnuh, mindäh kentah ei tahto olla kveeni? Midäbo histourii sanelou meile norjalastamizes?
Suomes da Ruočis  sežo on pietty paginua saamilazien vastahpiduo tutkijan praudukomissien perustamizes. Yle Sápmin uudizien mugah piäministru Juha Sipilä (kesk.) sobii praudu- da sovitteluprotsesan algamizes oraskuul 2017 vastavundas saamilazien suvvonke.
Kveenimuzies ečitäh identitiettua
Vezisuarel olii vahnu kveenitaloi Tuomainengården on muzei i sežo sen rinnal olii bakeri libo pekarn’u. Varangin muzies da sih kuulujas Ruijan kveenimuzies on levei näyttely kveenilöin histouries.
‒Vägi äijät näyttelyy kaččomah tulijat ollah kiinnitetty mieldy kveeniperindeheh da kveenikul’tuurah. Norjas on aiga äijy ristikanzua, kudamat ollah menetetty omassah juuret libo identitiettu norjalastamispoliitiekan libo muun uvvistamispoliitiekan keral. Hyö tullah muzieh da ečitäh omua identitiettua, sanou Varangin muzien johtai Kaisa Maliniemi.
Mennyt vuozikymmeninny Norjan valdivo on kohendannuh saamilazien stuatussua i sežo ruijansuomelazien kveenilöin stuatussua on kohendettu. Perusškolas on oigevus kolmeh urokkah suomen- libo kveenin kieldy nedälis. Trygg Jakolan mugah kveenilöin ičentundo vähitellen paranou.
‒Nygöi ristikanzat kohtavutah enämbäl pozitiivizesti sih, ku hyö ollah kveenit i paistah da ellentedäh kveenin kielekse. Minä duumaičen, ku 20-30 vuvven mendyy voijah ristikanzat sanuo: minä olen kveeni da se on ylen hyvä !
Lähte: Tapani Leisti, Yle
Fotokuva: Tapani Leisti, Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *