Karjalan kieli tarviččou yhteskunnan tugie, yhteizön aktiivizutta da yhteh hiileh puhumista

vaietut ja vaiennetut kansiElokuun jälgimäzenä päivänä piäzi ilmah vuotettu kirja Suomen karjalankielizistä, Anneli Sarhimaan Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Kirja andau selgien kuvan karjalan kielen tilasta täh päiväh suaten, da vielä konkriettizie suozituksie midä pidäs ruadua kielipolitiekan tehostamizeksi da kielen käytön ližiämizeksi. Päivän aigana täyzi zuala rahvasta kuuldih paginua eri tiemoista karjalan kielen ymbärillä.

Fennougristiekan professori Johanna Laakso saneli Eldia-projektasta, kumbazen tuloksih Sarhimaan kirja pohjavuu. Vähemmistöt tavan mugah verdaillah omie dieloloi toizih vähemmistölöih, kuin toizilla on dielot paremmin kuin heillä. Sižäisesti hajanaizilla vähemmistölöillä tilandehien verdailu voibi vediä joukon sižäizih riidoih da hajoittua joukkuo. Ga projekta ozutti, jotta ongelmat ollah kaikilla tutkituilla vähemmistölöillä yhtehizet. Europassa kaikista čomista paginoista huolimata ei ole toimijua vähemmistökieli- da monikieližyspolitiekkua. ”Pohjasmualoin taza-arvo ellennettynä vain painamizen da sorron olemattomuona ei kohenna aijemman yksikielistämispolitiekan seuravuksie, ga tarvitah pozitiivizie toimie kielen käytön da kielen välittymizen tuveksi”, Laakso saneli. Ihmisoikeusliiton paginanvedäjä Reetta Toivanen painotti, gu kielellizet oigevuot kuulutah ihmisoigevuksih da tutkimukset ozoitetah, jotta oman kielen da kulttuuran painamine da väheksymine on ihmizen identitietalla da omatunnolla vagava negatiivine dielo. Kielellizien da kulttuurillizien oigevuksien kieldämizet ollah ihmisoigevusrikkomuksie. ”Ihmisoigevuot ei pahaksi mieleksi ole ičestäh selgie dielo, ei ni tiällä Suomessa hos kuin myö tahtozimma duumaija.”

Anneli Sarhimaan mugah barometri ozutti, jotta karjalan kieli Suomessa on kriittizesti varavonalaine kieli, a pozitiiviziegi merkkie on, ezimerkiksi se, jotta Suomessa on nygöi nuorie perehie, kumbazissa tahotah siirdiä karjalan kieldä lapsilla, da 50-60-vuodizien sugupolvi on tulluh aktiivizemmaksi kielidieloloissa. Yksikai monenmoista ongelmuagi on. Suurimbie ongelmie on karjalua aktiivizesti käyttävien vähäzys suhtehessa niilöih, kumbazet kieldä maltetah. ”Kieli ei kuole sentäh, gu net kumbazet vielä ei sidä malta, ei opassuta sih, ga sentäh, jotta net, kumbazet maltetah, ei käytetä sidä.” Karjalankielizien karjalazien lapsilta on monen sugupolven aijan viedy heijän oigevus ezivanhembien kieleh. Juuri nygöi on jälgimäne mahto andua se oigevus heillä järilleh. Riina Ylönen da Ari Burtsoff molemmat paissah omassa perehessä lapsilla karjalaksi. Ylönen saneli siidä, kuin hiän lapsen kera on suanuh kuulla kyzymystä paistahgo hyö saamen libo eestin kieldä, toizien mielestä heijän kieli on ”siansaksaa”. Ylönen ei taho, gu karjalankielizet lapset alalleh alistetah kogemuksella, jotta heijän paistuo kieldä ei ole olemassa da se vain sentäh, gu heijän kodimuassa vielägi rahvas on tiedämätöin karjalan kielestä. Burtsoff oli yhtä mieldä siidä, jotta karjalankielizien pidäy suaha nägyö, pidäy suaha ohjelmua karjalaksi, päivykodie da muga ielleh. ”Konza näidä suamma, on ruajettagi karjalaksi da vielä enämbi rubiemma omua kieldä opastumah. Nenga levenöy kielen käyttöaloveh da kielestä tulou oigie kieli, ku sillä olis käyttyö kaikilla yhteskunnan alovehilla, ruadien kielenägi. Karjala ei sua jiähä vain moizeksi kodi- libo harrassuskieleksi.”

Päivän aigua monissa paginoissa nouzi ezih huoli siidä, gu pieni joukko jagavuu vielä pienemmäksi. ”Yhteizön sižäizet jännittehet revitäh karjalankielistä yhteizyö tavalla, kumbane huolevuttau minuo syvästi” Anneli Sarhimaa sanoi. Päivän aigua paissuot Karjalan sivistysseuran da Karjalan kielen seuran paginanvedäjät painotettih ku seurat tahotah kannattua kaikkie karjalan kielen murdehie. Anneli Sarhimaa saneli omista kogemuksista eri konferensieloissa, kumbazissa hiän oli paissuh virganiekkoin kera da ministeritazollagi nähäh ongelmana se, gu saman vähemmistön piiristä monda tahuo pakitah dengua samoista lähtehistä. ”Nägizin ainavona mahtona sen, jotta karjalasjärjessöt ruattas tässä yhessä rindamassa”, Sarhimaa sanou. Arhijepiskoppa Leo painotti gu tarvitah yhteisruadien hengie. ”Gu ruvennemma riidelemäh, kaikki kuaduu”.

Kuvassa hurualta oigiella Ari Burtsoff, Riina Ylönen da Anneli Sarhimaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *